Annina Ruottu: Politiikka voi olla vaikea laji herkälle ihmiselle

Maanantai 13.2.2017 - Suomenmaa

Moni luulee, että voi vaikuttaa, kun kirjoittelee ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa, sanoo keskus­ta­naisten vara­pu­heen­joh­taja Annina Ruottu.

Hän istuu kotonaan varsi­nai­suo­ma­lai­sessa perin­ne­mil­jöössä. Piirongin päällä on keskus­ta­naisten, keskustan ja Liedon kunnan viirit.

Ruottu kieltää valtavaa mustaa koiraansa kuolaamasta toimittajan päälle ja jatkaa pohdintaa siitä, miksi politiikkaan kannatta lähteä mukaan.

– Päätöksiä tehdään vain politiikassa. Tässä voi vaikuttaa asioihin aina päätöksen syntymiseen saakka.

TURUSSA syntyneen ja kasvaneen Ruotun matka poliitikoksi ei kulkenut suorinta reittiä.

Kulta­sep­päisän ja toimis­to­pääl­lik­kö­äidin tytär oli nuorena kiinnostunut puolueista ja kävi ystäviensä mukana kokoo­mus­nuorten tilai­suuk­sissa.

– Turussa on perinteisesti vaikuttanut vahvana vain kaksi puoluetta: kokoomus ja SDP. Näistä SDP vaikutti vielä vieraammalta kuin kokoomus.

KOKOOMUKSEN toiminta ei kuitenkaan vakuuttanut Ruottua.

Hän kaipasi poliittista keskustelua, mutta joutui toteamaan, että puolueen nuori­so­po­lii­ti­koille annettiin mielipiteet ylhäältä päin sen sijaan, että he olisivat itse punninneet asioita.

– En tuntenut olevani oikeassa porukassa ja häivyin vähitellen pois toiminnasta. Päätin, että minusta tulee tutkija, ei poliitikkoa, Ruottu kertoo.

 

JARI LAUKKANEN

KESKUSTA ei tullut kerrostalossa kasvaneelle Ruotulle mieleenkään mahdollisena poliittisena kotina.

Ei opis­ke­lu­ai­koina eikä myöhemmin, kun hän päätti lähteä mukaan kunta­po­li­tiik­kaan kokoomuksen listalta.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä keskustasta enkä ollut törmännyt sen ideologiaan missään. En edes yliopistossa, vaikka olen poli­tii­kan­tut­kija, hän kertoo.

Ruottu uskoo, että keskusta löytäisi kaupun­ki­kan­nat­ta­jansa, kun se osaisi puhua aatteestaan.

– Koska keskusta-aate ei edusta mitään ismiä, se saa todella vähän huomiota, kun kouluissa käydään läpi poliittisia ideologioita, hän pohtii.

 

En ollut törmännyt keskustan ideologiaan edes yliopistossa, vaikka olen poli­tii­kan­tut­kija.

Annina Ruottu

RUOTTU löysi keskustan ajauduttuaan napit vastakkain kokoomuksen kanssa.

Erimie­li­syyttä aiheutti Aurajoen kansal­lis­mai­se­maan suunniteltu kerros­ta­lo­alue, jonka vastustaminen oli yksi Ruotun keskeisistä vaali­tee­moista.

Hän oli muuttanut vastikään perheensä kanssa Yhdys­val­loista Suomeen.

– Voi olla, että näin kaukaa tulleena maiseman eri vinkkelistä kuin siihen tottuneet paikalliset.

Kokoomuksessa ymmärrystä maiseman ainut­laa­tui­suu­delle ei kuitenkaan löytynyt.

– Siinä vaiheessa oli selviö, että en kuulu siihen porukkaan enkä ole koskaan kuulunut, Ruottu muistelee.

SITOU­TU­MAT­TO­MAKSI valtuustossa heittäytynyt Ruottu alkoi käydä läpi muita puolueita ja luki ensimmäistä kertaa keskustan ohjelmia. Se oli rakkautta ensi­sil­mäyk­sellä.

– Aate kolahti ihan täysillä. Ihmettelin, että miten voi olla, että on olemassa näin oma juttu, mutta en ole tiennyt siitä mitään!

Myös paikalliset keskus­ta­laiset tekivät Ruottuun myönteisen vaikutuksen.

– He olivat jotenkin pehmeämpiä kuin kokoo­mus­laiset, hän pohtii.

 

JARI LAUKKANEN

KOLME vuotta myöhemmin Ruottu on lähes kaikille aktiivisille keskus­ta­lai­sille tuttu nimi, sillä hän pyrki kesällä keskustan vara­pu­heen­joh­ta­jaksi.

Ensi­ker­ta­lainen sai vaalissa komeat 735 ääntä. Ehdo­kas­pu­heiden jälkeen moni kiitteli Ruotun raikasta ja asiakeskeistä otetta.

Ruottu ei silti ole pelkkä asian­hoi­ta­ja­po­lii­tikko.

– Olen idealisti. Puolueen ideologia on minulle erittäin tärkeää. Jos poliittisessa toiminnassa ei pääse miettimään asioiden syitä ja seurauksia, se ei ole sitä, mitä haen politiikalta.

KESKUS­TA­LAI­SUUS on Ruotulle pienen ihmisen, inhi­mil­li­syyden ja ihmisyyden puolustamista.

– Moni muu puolue on hyvin mate­ri­a­lis­tinen. Se tuo politiikkaan kovuutta, hän pohtii.

Ruotun mielestä keskustan pitäisi tuoda aatettaan enemmän esiin toiminnassaan ja poli­tii­kas­saan. Etenkin nyt, kun puolue tekee hallituksessa vaikeita päätöksiä.

– Pitäisi näyttää ihmisille, että keskusta on muutakin kuin halli­tus­po­li­tiikka. On erittäin tärkeää kertoa, miten ratkaisisimme asiat, jos voisimme päättää niistä yksin.

RUOTTU korostaa, että aate­po­li­tii­kassa ei ole kyse vain näkyvien poliitikkojen lausunnoista, vaan myös ruohon­juu­ri­tason työstä.

Hän järjestäisi ennen kuntavaaleja kaikilla avoimia aateiltoja, joissa erilaiset keskus­ta­po­lii­tikot kertoisivat mitä keskus­ta­lai­suus heille tarkoittaa.

Lisäksi Ruottu nostaisi rohkeasti esiin keskus­ta­laisia ihmisiä.

– Moni löytää puolueen samaistumalla. Huomaa, että tuo ihminen on saman­tyyp­pinen kuin minä, ja hän on keskus­ta­lainen, Ruottu pohtii.

Myös uudenlaisia vies­tin­tä­ta­poja tarvitaan.

– Voisiko keskusta esimerkiksi järjestää kaduilla perfor­mans­seja, joista näkyisi, miten olemme erilaisten ihmisten arjessa mukana, Ruottu heittää.

 

Moni löytää puolueen samaistumalla.

Annina Ruottu

RUOTTUA hirvittää, miten armottomasti poliitikkoja kohdellaan koventuneessa keskustelussa.

– Kuka enää jaksaa lähteä mukaan, jos poliitikot ovat julkista riistaa? Politiikka voi olla vaikea laji herkälle ihmiselle.

Mietis­ke­le­mi­sestä ja asioiden analy­soin­nista pitävä tutkija myöntää, että politiikassa toimiminen ei ole ollut helppoa hänellekään.

– Moni asia tuntui alussa luon­not­to­malta. Politiikassa pitäisi olla ulos­päin­suun­tau­tunut. Olen keskustelija, en viihdyttäjä, Ruottu kertoo.

RUOTUN kodin hirsiseinät ja lattialankut henkivät historiaa. Parisataa vuotta vanhassa rakennuksessa on aiemmin kokoonnuttu kunnan­val­tuuston kokouksiin.

Talossa riittää remontoitavaa, mutta kahden lapsen kasvettua aikaa on myös politiikalle. Tulevaisuus näyttää, miten syvälle politiikan kiemuroihin Ruotun polku vie.

Menestymisen painetta hän ei myönnä kantavansa.

– Teen asioita, jos ne tuntuvat oikeilta, mutta en ajattele, että minusta pitäisi ehdottomasti tulla ammat­ti­po­lii­tikko.

Sen verran keskus­ta­kär­pänen on kuitenkin puraissut, että Ruottu uskoo politiikan aina säilyvän elämässään tavalla tai toisella.

Jos perheen lapset suuntaavat tule­vai­suu­dessa valtameren taakse, haluaa Ruottu eläke­päi­vi­nään viedä keskusta-aatetta Amerikkaan.

– Yhdysvaltojen joko-tai-politiikassa tarvittaisiin keskus­ta­laista maltil­li­suutta ja rauhaa rakentavaa otetta.

Eeva Kärkkäinen,  Suomenmaa, 3.2.2017 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, keskusta, annina ruottu

Lihaverolle kenkää!

Maanantai 6.2.2017 - Henna Takatalo

Henna_Takatalo.jpg

Lihaverolle kenkää!

Nuoremman polven demarit ehdottivat Sdp:n puoluekokouksessa lihaveroa. Tämä ei kuitenkaan mennyt läpi puoluekokouksessa. Tästä nuoret demarit kimpaantuivat. ”Lihansyönti on suurin ilmastouhka ja te vain nauratte sille” Myös Demarinuorten poliittisessa ohjelmassa 2016 lausutaan näin: ”Lihantuotanto on suurin yksittäinen ilmastolle haitallisten päästöjen aiheuttaja. Suomen tulee vähentää tehotuotetun lihan kulutusta siirtämällä sen tukia vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tukemiseen ja asettamalla erillinen lihavero tehotuotetulle lihalle.” 

Tässäpä Keskustanuoren näkökulmaa asiasta: Suomessa on maailman ympäristöystävällisin ja eettisin maaseutu. Suomi ei ole tehotuotantomaa. Suomessa Keskusta vie koko ajan eteenpäin uusiutuvan- ja bioenergian käyttöä. Bioenergian lähteitä on esimerkiksi eläinten lanta. Viljakasvien viljelyyn kelpaamattomat nurmet hyödynnetään laidunmaina. 

Suomi on siitä hieno maa, että täällä on otolliset olot naudanlihantuotantoon. Meillä on makeaa vettä ja loistavia nurmia. Maaperämme sopii hyvin viljakasvien viljelyyn. Meidän tuotantomme on sopivassa suhteessa veden ja maan kanssa. Koko asian ydin ja ratkaisu on: Osta vain Suomalaista lihaa. Näin tiedät, että syöt vastuullisesti tuotettua lihaa. 

Mielestäni on tekopyhää ajatella lihaveroa samaan aikaan kun halpuutetaan ja hankitaan ulkomailta antibiottilihaa. Suljemmeko tässä asiassa vain silmämme emmekä katso Amerikan oikeita tehotuottajia? Näemme vain omat kansalaisemme tehotuottajina. On jokaisen ihmisen vapaus ostaa kaupasta kohtuuhintaista laadukasta Suomalaista lihaa, joka on lähellä tuotettu. Tasa-arvo ennen kaikkea. Ollaan ylpeitä monimuotoisesta maaseudustamme.

Henna Takatalo

Eläinhoitolayrittäjä ja tulevaisuuden maanviljelijä

Liedon Keskustan kunnallisvaaliehdokas 2017

Varsinais-Suomen Keskustanuorten johtokunnan jäsen

Liedon Keskustan Johtokunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lihavero, demarinuoret

Kuntapäättäjä, ole valpas!

Keskiviikko 18.1.2017 - Annina Ruottu

Annina_Suomenmaa.jpg

Kuntapäättäjä, ole valpas!

Puheenvuoro Keskustan pitkään toivoma maakun­tau­u­distus on toteutumassa. Muutos on suuri ja suuria ovat vaiku­tuk­sel­taan myös sitä kohti askel askeleelta tehdyt päätökset.

Kunta­päät­tä­jille, etenkin kunnan­hal­li­tusten edustajille, tuodaan monenlaisia muutokseen liittyviä esityksiä ja lausuntoja hyväk­syt­tä­väksi. Jotkut niistä toimivat käytännössä maakun­tau­u­dis­tusta vastaan.

Elämmekin nyt kunta­po­li­tii­kassa aikakautta, jolloin päättäjien on syytä olla erityisen valppaana. Päätöksillä vaikutetaan pitkälle tule­vai­suu­teen.

KAIKKI virkamiehet ja muut esitysten laatijat eivät ole maakun­tau­u­dis­tuksen kannalla. Pieniltäkin tuntuvien päätösten kautta jaetaan tulevaisuuden poliittista valtaa, mikä vaikuttaa kunnan ja maakunnan tulevaan tilaan.

Kunta­päät­täjät tekevät valintoja siitä, mennäänkö käytännön ratkaisujen kautta kohti keskustan toivomaan maakun­ta­mallia tai jotain muuta, keskit­tä­vämpää mallia.

Viime halli­tus­kauden aikaisiin kunta­lii­tok­siin ja suurkuntiin liittyvät päämäärät, joita etenkin kokoomus ja SDP ajoivat, ovat edelleen joidenkin toiveissa.

Keskit­tä­mis­po­li­tiikan sijaan keskustan maakun­tau­u­distus antaa sananvaltaa muillekin kuin isoille kaupungeille ja niiden valta­puo­lu­eille.

ON erittäin tärkeää, että me keskus­ta­laiset kunta­päät­täjät tuemme omalla päätök­sen­te­ol­lamme omien ministeriemme johtamaa uudistusta kunnissamme.

On käytävä avointa keskustelua siitä, mitä erilaiset lausunnot ja esitykset todella tarkoittavat, mikä on puolueemme kanta niiden suhteen ja seurattava tätä linjaa.

Viisautta on myöntää, jos joku asia jää epäselväksi ja pyytää ennen päätök­sen­tekoa neuvoa esimerkiksi piiristä.

Jotta maakun­tau­u­distus viedään keskus­ta­lai­sit­tain onnistuneesti maaliin, tulee jokaisen kunta­päät­tä­jämme puhaltaa yhteen keskus­ta­lai­seen hiileen. yt kuntatasolla tehdyt päätökset vaikuttavat puolueemme tule­vai­suu­teen ja poliittisiin voima­suh­tei­siin myös maakun­ta­ta­solla.

Kirjoittaja on Suomen Keskus­ta­naisten vara­pu­heen­joh­taja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, keskusta

Vahvojen oluiden ja limuviinojen saatavuutta ei saa helpottaa!

Torstai 29.12.2016 klo 9:13 - Minna Hallanheimo

Vahvojen oluiden ja limuviinojen saatavuutta ei saa helpottaa!

Suomessa on käynnissä alkoholilakiuudistus, joka on herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa. Lakiuudistus on lähtenyt marraskuussa lausuntokierrokselle. Jos uusi alkoholilaki astuu esitetyssä muodossa voimaan, jatkossa kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista saa ostaa enimmillään 5,5 prosenttisia alkoholituotteita entisten 4,7 prosenttisten juomien sijaan. Arkielämän kokemusten ja tehtyjen tutkimusten perusteella tiedämme, että saatavuuden helpottaminen lisää kulutusta, ja sen myötä alkoholin mukanaan tuomia haittoja.

Vahvojen oluiden ja limuviinojen saatavuuden helpottaminen on kyseenalaista ja huolestuttavaa etenkin nuortemme kannalta, koska tiedämme, kuinka kalliiksi yhteiskunnallemme alkoholihaitat jo nyt tulevat, inhimillistä tuskaa ja kärsimyksiä väheksymättä.

Normienpurkutalkoot ovat monilta osin tervetulleita, mutta purkamalla alkoholinormeja, voi purkautua myös kehitys kohti terveempää yhteiskuntaa.

Minna Hallanheimo

EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdistys ry:n pj.

Julkaistu:

Turun Tienoo 6.12

Auranmaan Viikkolehti 7.12

Turun Sanomat 8.12

Aamulehti 9.12

Kommentoi kirjoitusta.

Totuus on vielä selvittämättä

Torstai 29.12.2016 klo 9:12 - Minna Hallanheimo

Totuus on vielä selvittämättä

Taistelu suomalaisten oikeusturvasta alkaa olla loppusuoralla. Jäljelle on jäänyt nippu laskuja, tuhansia menetettyjä työtunteja ja lähes seitsemän vuotta menetettyä normaalia perhe-elämää.

Kallela-Marttila-voimalinja on saanut melko runsaan mediahuomion, eikä syyttä. Fortum sähkönsiirto Oy (FSS, nykyisin Caruna) haki voimalinjalle paikkaa Tarvasjoelta syystä, jota kukaan ei tiedä vieläkään. Alun perin seutukaavassa Marttilan puolelle kaavoitettu linja siirtyi yllättäen Tarvasjoelle, 3,6 kilometrin päähän kaavavarauksesta. Voimalinja-hankkeesta pidettiin viranomaisneuvottelu 2007. Neuvottelusta puuttui Varsinais-Suomen liiton edustaja, jonka velvollisuuksiin olisi kuulunut tuoda kaavavaraus esiin. Näin kaavavaraus jäi tulematta viranhaltijoiden, sekä Tarvasjoen teknisen johtajan tietoon. Tosin Tarvasjoen olisi itsekin pitänyt selvittää alueensa kaavoitustilanne.

13.5.2008 nähtäville asetetussa Lääninhallituksen lehtikuulutuksessa (TS) ja Energiamarkkinaviraston rakennuslupahakemuksessa oli kaksi perustetta linjan rakentamiselle: ”Paimiossa sijaitseva Juntolan sähköasema on rakennettu jo 1960-luvulla ja sijaitsee lisäksi kulutuspisteisiin nähden syrjässä. Marttilan alueen sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan mm. uuden kasvihuoneen takia (arvio 1,6 MW).”

Kasvihuoneen rakentamisesta tai sen suunnitelmista ei löydy ainuttakaan dokumenttia tai kirjausta. Ehkä tällä perättömällä kasvihuoneella saatiin lehden lukijat luulemaan, että voimalinja tulisi Marttilaan. Samaan aikaan Varsinais-Suomen liitossa valmisteltiin uutta maakuntakaavaa, jossa yritettiin siirtää Marttilaan merkattu voimalinja Tarvasjoen puolelle.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylitarkastaja sekä ympäristöministeriön (YM) ylitarkastaja olivat Tarvasjoella maastokatselmuksessa vuonna 2009. Kaavoista vastaava YM:n ylitarkastaja ihmetteli, miten Tarvasjoen linjaukseen on päädytty, sillä olemassa on kaksi muutakin vaihtoehtoa. TEM:n ylitarkastaja lupasi: ”Pyydämme Fortumilta laskelmat, joiden perusteella linjaus on tehty ja katsomme päätyvätkö omat asiantuntijamme samaan” (Auranmaan Viikkolehti 17.11.2009). Haltian lupaamia puolueettomia laskelmia ei ole tähän päivään mennessä saatu.

Kun perusteluja voimalinjan siirrolle ei ollut, vaati Varsinais-Suomen liiton hallitus, että seutukaavaa eli Marttilan linjausta noudatetaan. Maakuntahallituksessa voimalinjamerkintä oli uudessa maakuntakaavakartassa seutukaavan osoittamassa paikassa. Kun kaavakartta tuli maakuntavaltuutetuille, voimalinjamerkintä oli hävinnyt kokonaan kaavakartasta. Kaavamerkintä ei itsestään katoa monistettaessa. Ympäristöministeriön virkamies huomasi puutteen, kun hän valmistautui tapaamiseen maanomistajien kanssa TEM:ssä. Voimalinjamerkintä saatiin takaisin Marttilaan teknisen virheen korjauksena. Maakuntaliiton olisi pitänyt vaatia Fortumilta luontoselvitys Marttilan linjauksesta, koska ylin päättävin elin eli maakuntavaltuusto oli niin päättänyt. Koska he eivät sitä vaatineet, YM ei voinut vahvistaa voimalinjamerkintää Marttilan puolelle, minkä seurauksena voimalinja merkintä poistettiin koko maakuntakaavasta. On pakko perään kysyä maakuntahallituksen vastuuta laiminlyönneistä.

Kun kantelimme oikeuskanslerille viranomaisten sotkuista, oikeuskansleri vastasi 1.11.2012 muun muassa luvattuihin laskelmiin seuraavasti: ”Apulaisoikeuskanslerin sijaisen selvityspyynnön johdosta annetussa selvityksessä todettiin muun ohella, että TEM on neuvotellut lausunnosta 26.9.2012, jolloin sovittiin, että FSS toimittaa lausunnon johdosta vastineen. Kanteluasiakirjoihin sisältyvästä vastineesta ilmenee, ettei mainittuja tietoja ole edelleenkään luovutettu sen vuoksi, että FSS:n mielestä Tarvasjoen linjaus on ainoa toteuttamiskelpoinen linjaus.”

Virheiden ja epäselvyyksien vyyhti on käsittämätön. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, mutta silti oikeusasteet ovat tutkineet valitukset vain osittain tai eivät lainkaan. Muuntoaseman rakennusluvasta teimme oikaisuvaatimuksen Liedon kuntaan, koska rakennuslupa oli haettu energiamarkkinavirastolta linjalle Kallela-Marttila ja pakkolunastus tehtiin linjalle Kallela-Tarvasjoki. Rakennuslupa oli voimassa viisi vuotta. Kun se umpeutui, Caruna haki uutta rakennuslupaa nimellä Kallela-Tarvasjoki. Tämä ei poista tosiasiaa, että pakkolunastus on tehty Kallela-Marttila rakennusluvalla. Päätöksiä tehneet tahot ovat vedonneet sähkömarkkinalakiin, mutta asioiden valmistelussa on monia muitakin lainkohtia, jotka eivät ole meidän käsityksen mukaan toteutuneet tässä hankkeessa. Liedon päättäjillä ja kunnalla on nyt mahdollisuus näyttää, onko Suomi vielä oikeusvaltio.

Julkaistu Turun Tienoossa 28.4.2016

Minna Hallanheimo 

Kallelalaisten yhteyshenkilö

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Rahastusta

Lauantai 10.9.2016 klo 9:10 - Annina Ruottu

Suomessa varallisuustasosta huolimatta jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin kyvyt ja innostus riittävät.

Lukiossa itse koulutus on ilmaista. Sen sijaan kirjat, sekä muu materiaali ovat kalliita.

Taloudellisesti uusi opetussuunnitelma tarkoittaa lukiolaiselle sitä, että käytettyinä ei kirjoja voi hankkia. Ne pitää ostaa uutena.

Tutustuin lukiota aloittavan kurssimateriaaliin. Yllätyin, että pakollisiin hankintoihin kuuluvat mm. musiikin oppikirjat, sillä yläkoulussa sellaisia ei ollut.

Oletin, että digitaaliset kirjat tulisivat opiskelijalle edullisemmaksi. Lopulta ne maksavat kuitenkin suurin piirtein saman kuin paperiset versiot. Niitä ei voi myydä eteenpäin, kuten ei myöskään tehtäväkirjoja tai kielten kirjoja, joihin on yhdistetty sekä luku- että tehtäväosat.

Oppikirja-alessa saattaa saada kirjakaupan jäsenkortilla 20 prosenttia kokonaissummasta pois. Näin kirjojen, vihkojen, kynien ym. summaksi tulee hieman vajaa 600 €, tässä ei kuitenkaan ole mukana kaikkia vuoden opiskeluun tarvittuja kirjoja. Kaikkia ei tarvitse heti ostaa, tosin alennus kestää vain määrätyn ajan, siinä mielessä ne kannattaa hankkia tämän ajan sisällä.

Tietokone pitää olla, sekä laskin. Eikä mikä tahansa laskin, vaan tietty malli ja merkki. Nettihaulla löytyi vaadittu laite ohjelmistolisensseineen, hintaan 168 euroa. Lukion tietokoneitten hinnat ovat alkaen 500 euroa.

Lisäksi vihot ja muu materiaali. Edullisin penaali maksoi kaupassa 7,95 euroa. Muuntelin summia Suomen markan aikaiseen aikaan, jolloin itse kävin lukion: karkeasti 48 markkaa pienestä kangaspalasta ja vetoketjusta! Lukion käyminen maksaa keskimäärin 2500 euroa, eli noin 15 000 vanhaa markkaa.

Maailma on muuttunut kaikin tavoin, mutta silti. Päällimmäiseksi jää rahastuksen maku. Toki halvemmallakin voi päästä, jos ehtii vertailla netissä ja kaupoissa tarjouksia.

Mietin, miten yksinhuoltaja tai työtön huoltaja kykenee suoriutumaan kustannuksista. Jääkö joku nuori lukion ulkopuolelle, eikä pääse osalliseksi ilmaisesta koulutuksesta, koska oppikirjoihin, tietokoneeseen tai laskimeen ei ole varaa?

Lukio on edelleen väylä korkeakouluopintoihin. Kuinka moni meistä korkeasti koulutetuista olisi tänä päivänä korkeasti koulutettu, jos lukion käyminen olisi aikoinaan maksanut yhtä paljon?

Yhteiskunta kulkee väärää tietä ja taaksepäin, jos huoltajan kukkaron paksuus määrittää nuoren koulutus- ja ammatinvalinnat.

Annina Ruottu FT
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti vaaleja

Keskiviikko 16.3.2016 klo 16:25 - Annina Ruottu

On aika valmistautua kunnallisvaaleihin ja miettiä, miten maksimoidaan puolueen vaalimenestys.

Naiset äänestävät aktiivisesti nimenomaan kunnallisvaaleissa. Viime eduskuntavaalien tuloksessa ja naiskansanedustajiemme määrässä näkyi ehkä se, että jotkut naiset kokevat keskustan miesvaltaisena puolueena. Prosentteina keskustalaisten naiskansanedustajien määrä on 28,6, miesten peräti 71,4. Naisten osuus kaikkien puolueiden kansanedustajista on 41,5 %, miesten 58,5 %.

Naisten osuus keskustan kannattajina pitää saada nousemaan, jotta puolueen kannatus kasvaa. Uskon sen tapahtuvan, jos naisten roolia puolueessa, sen imagossa ja politiikan sisällössä voimistetaan.

Yleensä naisehdokkaat menestyvät parhaiten kaupungeissa ja eteläisessä Suomessa. Keskustalaisten ehdokkaiden kannalta tilanne on haastava. Perinteisesti kaupungeissa menestyminen on ollut hankalaa ja maaseudulla taas naisen äänestäminen on yleisesti ollut heikompaa. Onkin mietittävä uusia keinoja, miten puolue saa yleispuolueimagonsa lyötyä läpi kaupunkilaisten naisten keskuudessa ja naiset maaseudulla äänestämään naista.

Naisten roolit politiikassa ovat monimuotoisia. Joku viihtyy taustavaikuttajana, joku organisoijana, joku henkisenä tukena. Moni nainen on ahkera politiikan monityöläinen, työtä tehdään vuosi toisensa jälkeen, ilman ihmeempiä huomioimisia. He jäävät usein pimentoon, kun vaalien voittajat ovat kameroiden edessä.

Jos heitä ei olisi, vaalien voittajia olisi huomattavasti vähemmän ja mahdollisesti voittajat olisivat niitä, joilla jo on poliittinen status tai vaaleihin käytettävä varallisuus on normaalia huomattavasti korkeampi. Ilman taustalla ahkeroivia naisia, meillä olisi päättäjinä vähemmän naisia.

Naisjärjestöjen rooli naisten aktivoimisessa on tärkeä, sillä naisille voi olla korkea kynnys osallistua politiikkaan. Tutkimusten mukaan naisten luottamus omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on matalampi kuin miesten.

Yksi merkittävä tekijä naisen menestymisessä vaaleissa on ehdokasasettelu ja naisehdokkaiden osuus kokonaismäärästä. Miehiä on perinteisesti asetettu enemmän ehdokkaiksi kuin naisia, mikä vaikuttaa siihen, miten monta naista valitaan tehtäviin.

Jos erilaisia, eri ikäisiä ja eri taustan omaavia naisia ei puolueen listoilta vaaleissa löydy, ääni naiselle annetaan jollekin toiselle puolueelle. Ehdokasasettelu on siksi äärettömän tärkeää. Sukupuolten on oltava tasa-arvoisesti edustettuina.

On tärkeä hetki kysyä naisten mielipidettä ja toimia siten, että naisen ääni kuuluu puolueessa ja käytännön päätöksenteossa.

Annina Ruottu
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Vapaakauppa on hyvä asia, mutta ei välttämättä sovi kaikille talouden sektoreille.

Maanantai 22.2.2016 klo 19:38 - Annina Ruottu

Asioissa on monta puolta, niin vapaakaupassakin. Teoriassa vapaakauppa ilman esteitä ja tulleja hyödyntää kaikkia osapuolia. Terve kilpailu valitsee voittajat. Käytännössä vapaakauppa ei aina ole nimensä veroista. Kilpailu voi olla puutteellista, suuret yritykset voivat hallita kokonaisia teollisuuden aloja sekä hintoja. Pienet ja keskisuuret on pelattu kyseenalaisin keinoin pois markkinoilta. Kilpailijat saattavat olla niin eriarvoisessa asemassa, ettei kaupankäyntiä voi kutsua vapaaksi tai reiluksi. 

EU ja USA käyvät vapaakauppaneuvotteluja (TTIP). TTIP on merkitsevin, kaikkia suomalaisia koskeva sopimus sitten EU-jäsenyytemme. Siinä useita kipukohtia, joista ruokatuotantomme tulevaisuus on yksi tärkeimmistä. Ruokatuotanto on elintärkeä sektori olemassaolomme ja hyvinvointimme kannalta, kuten myös energiantuotanto.

Amerikkalaisen teollisuuden edunvalvojien mukaan Suomessa ei tulisi olla omaa maataloutta. Olisi halvempaa tuoda ruoka muualta, kuten Yhdysvalloista. 

Tuontiruokaan siirtyminen voisi olla meille kallis, kenties jopa kohtalokas erehdys. Vaikka TTIP ei suoraan toteuttaisi amerikkalaisten toivetta, ruokatuotantomme tuskin pysyisi ennallaan. On mahdollista, että se pikkuhiljaa kuihtuisi ulkomaisten elintarvikkeiden valloittaessa kauppojen hyllyt. Ensin amerikkalaiset tuotteet olisivat halpoja kotimaisiin verrattuina, mutta hinta nousisi kilpailijoiden vähetessä.

Määrällä ja hinnalla emme pysty amerikkalaisen teollisuuden kanssa kilpailemaan, laadulla kyllä. Jotkut tuottajamme toki pärjäisivät erikoistuotteilla, mutta onko realistista olettaa, että useimmat tuottajamme onnistuisivat lyömään itsensä läpi USA:n markkinoilla? Varsinkin, kun Suomi ei voi enää mainostaa itseään GMO-vapaana maana.

USA, vapaan globaalin markkinatalouden keulakuva, on perinteisesti suojellut omaa teollisuuttaan. EU-jäsenyys ei tehnyt meistä Euroopan ruokamarkkinoiden valloittajaa. Tuskin Yhdysvaltain markkinoilla menestyminen on sen helpompaa. 

Oma ruokatuotanto on turvallisuuspoliittisesti korvaamaton. Riippuvaisuus tuontiruoasta tekee haavoittuvaksi. On naiivia ajatella, että olemme suojassa kriiseiltä tai tuontiruokaa on aina saatavilla. Jos maataloutemme on mennyttä, sitä on vaikea uudelleen rakentaa tarpeen niin vaatiessa.

Ilman ruokaa tai energiaa emme pärjää, niissä tulisi olla mahdollisemman omavarainen. Carunan myötä Suomessa on herätty huomaamaan mitä merkitsee, kun jokapäiväiseen hyvinvointiimme vaikuttava toimiala ei olekaan omissa käsissämme. 

Onko vapaakauppa toivottavaa yhteiskunnan joka sektorilla? Olisiko syytä jättää jotain pois sopimuksen piiristä tai joiltain osin suojella omaamme? Ruoka- ja energiantuotantomme ovat meille elintärkeitä ja siten niihin tulee suhtautua. 

Kommentoi kirjoitusta.

USA:n vaaleissa on kyse paljon muustakin kuin presidentistä

Maanantai 22.2.2016 klo 19:36 - Annina Ruottu

Barack Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 2008 vaaleissa symbolisoi kansakuntaa erottavien, syvälle juurtuneiden rajojen kaatamista. Aika olisi ollut kypsä myös naisp­re­si­den­tille.

Yhdysvaltain presi­den­tin­vaa­lien 2016 ennak­ko­suo­sikki on ollut Hillary Clinton. Silti nuoret naiset eivät ole varauksetta hänen takanaan, sukupuoli ei enää riitä syyksi äänestää naista.

Poliittisesti kokeneen Clintonin nähdään edustavan sitä rikasta eliittiä, joka on pitkään hallinnut Yhdysvaltoja. Yllättäen 74-vuotias miesehdokas, Bernie Sanders, tavoittaa nuoret naiset.

SANDERS PUHUU tavallisista ihmisistä, keskiluokan köyhtymisestä, eriar­vois­tu­mi­sesta sekä köyhien ja rikkaiden välisestä kuilusta. Hän puolustaa ilmaista koulutusta ja tervey­den­huoltoa.

Hän kritisoi rikkaimpien valtaa yhteis­kun­nassa ja politiikassa, mahdol­li­suutta ostaa rahoillaan itselleen sopivaa politiikkaa. Sanders perään­kuu­luttaa demokratiaa, rahan vallan sijaan kansan valtaa takaisin politiikkaan.

Sanders nähdään radikaalina, sosialistina. Ajatus, että kapitalismin mallimaata johtaisi sosialisti, vaikuttaa vallan­ku­mouk­sel­li­selta. Todel­li­suu­dessa Sandersin sosialismi muistuttaa pohjoismaiden sosi­aa­li­de­mok­ra­tiaa. Sandersin valinnalla olisi silti huomattava merkitys totuttuihin käsityksiin USA:sta.

REPUB­LI­KAA­NIEN Donald Trump on radikaali kielen­käyt­tönsä ja linjaustensa takia. Raha ja korruptio vilisevät hänenkin puheissaan. Trump kertoo olevansa niin rikas, ettei häneen voida vaikuttaa rahan avulla.

Trump vetoaa kansal­lis­mie­li­siin. Hän vastustaa vapaa­kaup­pa­so­pi­muksia ja uhittelee presidenttinä rakentavansa muurin Meksikon ja USA:n välille estääkseen laittoman maahantulon. Trumpin valinta olisi vahva viesti amerik­ka­lai­silta.

SUKUPUOLI tai ihonväri ei näissä vaaleissa korostu, osa kansasta hakee koko­nais­val­taista, vallan­ku­mouk­sel­lis­takin muutosta. Maltillisempi ehdokas kuten Clinton saattaa voittaa, silti uusia ja yllättäviäkin rajoja on jälleen liikuteltu.

Kommentoi kirjoitusta.

Päihdehuollon vaikuttavuuden tehostaminen

Tiistai 9.2.2016 klo 17:42 - Annina Ruottu

Julkaistu lokakuussa 2015 Keskustanaisten Avain-lehdessä

http://verkkoavain.fi/category/blogi/

ANNINA RUOTTU

Moni meistä tietää jonkun, jolla on päihdeongelma. Riippuvuuden puhkeamisen voi huomata joistain ihmisistä nopeasti, toisista hitaammin. Jotkut kykenevät salaamaan sitä pitkään ja kulisseja pidetään pystyssä valheiden avulla.

Omasta tai läheisen päihderiippuvaisuudesta ei ole helppoa puhua ja hoitoon hakeutuminen voi olla henkisesti vaikeaa. Riippuvuuteen liittyy paljon häpeää. Päihderiippuvainen on usein itse se viimeinen henkilö, joka myöntää ongelman olemassaolon. Joskus täytyy mennä pohjalle asti jotta riippuvuuden lopulta myöntää. Toisinaan päätepysäkkinä on ennenaikainen kuolema.

Alkoholisti voi kuulua mihin tahansa yhteiskuntaluokkaan, työskennellä missä tahansa ammatissa. Nykypäivänä on yhä enemmän työssäkäyviä, menestyneitä ihmisiä, joille jokapäiväiseksi käyneestä viinilasillisesta on tullut pullollinen, jota ilman ei enää osaa rentoutua. On eläkeikäisiä, jotka vasta myöhemmällä iällään ovat alkaneet juoda ja ehkä yllättäenkin ovat alkoholisoituneet. He ovat naapurin äitejä ja isiä, mummoja ja pappoja, sekä nuoria, vasta elämäänsä aloittavia. Jotkut hoitavat masennustaan alkoholilla tai alkoholismiaan lääkkeillä, jonka kautta heistä voi tulla sekakäyttäjiä. Jotkut lopettavat päihteiden käytön kokonaan ja vannovat sen olevan ainoa oikea ratkaisu.

Alkoholismi on sairaus. Silti siihen usein suhtaudutaan eri tavoin kuin muihin sairauksiin. Alkoholismi nähdään ihmisen itsensä aiheuttamana, omana syynä: ”Kalle se vaan ryyppää, vaikka toisilla on ihan oikeitakin sairauksia ja ongelmia elämässä. Ei kukaan muu sitä viinaa sen kurkkuun kaada. ”

Päihderiippuvaisen elämää hallitsee päihde. Jos korkki olisi helppo kiertää kiinni, moni alkoholisti sen tekisi. Päihdeongelmaiselle ja hänen läheisilleen elämä voi olla maanpäällistä helvettiä josta haluaisi pois, mutta omin voimin ei pysty. Läheiset oirehtivat kukin milläkin tavoin ja jos ongelmille ei tehdä mitään, ne saattavat siirtyä eri muodoissa tuleville sukupolville. Siksi hoitoon tulisi aina sisältyä myös läheisille annettu tuki ja hoito. Näin pyrittäisiin minimoimaan inhimilliset  kärsimykset, mutta pidemmällä tähtäyksellä säästettäisiin myös kustannuksissa.

Suomen Päihderiippuvaiset ry:n mukaan päihderiippuvuudesta aiheutuneet kustannukset ovat Suomessa laskutavasta riippuen kymmenien miljardien luokkaa. Summa on iso, joten onkin kysyttävä, mitä itse hoitoon laitetulla rahamäärällä on saavutettu? Mitä päihderiippuvaisen kohdalla ensisijaisesti hoidetaan: oireita vai itse sairautta? Mahdollistetaanko hoidolla päihteitten käytön jatkaminen? Miten läheisten hoito on huomioitu?

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeissa mainitaan päihdehuollon vaikuttavuuden tehostaminen. Ohjelmassa mainitaan myös kokemusasiantuntijoiden käytön vahvistaminen. Tämän hankkeen eteneminen on yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta tärkeää. Sen avulla tulee perusteellisesti arvioida ja vertailla eri hoitotapojen toimivuutta.

Annina Ruottu FT, VTM
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Keskustan Liedon py:n pj

Liedon kunnanvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päihderiippuvuus hoito alkoholismi

Kannattaako nähdä vaivaa ilman lahjakkuutta?

Lauantai 24.10.2015 klo 13:10 - Riina Kolkkala-Westerlund

Istuin Liedon opettajien Veso –koulutuksessa 17.8.2015 kuuntelemassa psykologian tohtori, professori Kirsti Lonkaa. Hän pohti suomalaista käsitystä lahjakkuudesta ja vertasi sitä mm. aasialaiseen käsitykseen. Aasialaisessa kulttuurissa, Lonkan mukaan, lahjakkuuteen ymmärretään liittyvän ahkeruus ja vaivannäkö. Aiheen opiskelu, siis.  Suomalaisen käsityksen mukaan joku vaan on lahjakas ja joku toinen ei. Ajattelemmeko Suomessa niin, että jos on lahjakas, silloin ei tarvitse nähdä erityistä vaivaa asian opettelemisen vuoksi? Minuun tämä pohdinta jätti ilmeisen pysyvän jäljen.

Näen työssäni nuorten liikuttajana paljonkin lahjakkaita liikkujia. Sellaisia, joille laji kuin laji tuntuu ja näyttää helpolta. Kun tutustun heidän liikuntahistoriaansa tarkemmin, taustalta löytyy paljon erilaista motorista haastetta: pienestä vauvasta asti toteutettuja lukemattomia lajikokeiluja, erehdyksiä ja onnistumisia, eri välineillä temppuillen tai vaikkapa vain kiipeillen kodin omenapuissa. Yhteistä näille lahjakkaille nuorille on se, että he ovat perineet liikunnallisesti rohkean elämäntavan läheisiltään ja liikkuminen on heille iloa. Lahjakkuutta vai jatkuvaa vaivannäköä ja ahkeruutta?

Entä sitten suhtautuminen terveyteen ylipäätään? Onko jollekin vain annettu hyvä terveys ja jollekin toiselle taas ainaiset krempat, flunssakierteet, huono maha ja väsymys? Miksi osa meistä on ns. lääkäripalveluiden suurkuluttajia, ilman vakavaa pitkäaikaissairautta tai perinnöllistä sairautta? Tätä eroavaisuutta ei selitetä iällä. Terveyslahjakkuutta vai jatkuvaa vaivannäköä ja ahkeruutta oman terveyden eteen? Tätä ahkeruutta voisi olla esimerkiksi  säännölliset liikuntatuokiot, huonelämpötilan säätäminen 21 asteeseen, alkoholin kohtuukäyttö tai vaikkapa päätös syödä vihanneksia ja hedelmiä joka aterian yhteydessä tarvittavien suojaravintoaineiden takaamiseksi.

Sosiaalisella perimällä (lapsuudessa perheessä opituilla tavoilla ja taidoilla) on merkittävä vaikutus ihmisen myöhempään kykyyn ja vaivannäköön pitää itsestä huolta. Opetammeko lapsemme löytämään liikunnan iloa liikkumalla lapsen kanssa? Ohjaammeko lapsen terveellisen ravitsemuksen pariin, vahvistamaan vastustuskykyä? Kun lapsi oppii vanhemmiltaan arvostamaan päivittäistä itsehoitoa ja tätä kautta näkemään vaivaa terveytensä eteen, hän ymmärtää, että terveyslahjakkkuus sisältää ahkeruuden ja vaivannäön.

Liedon kunnan uusi strategia sisältää hyvin vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin teemat. Iloitsen siitä, että nämä teemat eivät näytä jäävän sanahelinäksi, vaan näkyvät jo nyt tulevaisuuteen tähtäävissä ratkaisuissa (mm.  olemassa olevista liikuntapaikoista parempi  huolehtiminen, liikuntatoimen, terveystoimen sekä koulutoimen yhteistyön tiivistäminen ennaltaehkäisevässä toiminnassa, omaehtoisten liikuntapaikkojen rakentaminen jne.). Mutta paljon on vielä tehtävää, kuten strategia ohjaa.

Me kuntalaiset voimme kysyä itseltämme, voimmeko tuoda oman osuutemme tähän ennaltaehkäisevään työhön huolehtimalla itsestämme ja lähimmäisistämme hitusen eilistä paremmin? Onko arjessamme niitä pieniä muutoksen paikkoja, joihin vaikuttamalla lisäämme vastuuta omasta hyvinvoinnistamme? Terveyslahjakkuus on mahdollista vaivannäöllä!

 

Riina Kolkkala-Westerlund
Liikunnan ja terveystiedon lehtori
Liedon kunnanvaltuutettu

Julkaistu Turun Tienoossa 20.10.2015.

Kommentoi kirjoitusta.

Liedon Keskusta - KD:n valtuustoryhmän puheenvuoro Liedon kunnan talousarvioon 2015 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2016-2017.

Maanantai 17.11.2014 klo 19:35 - Liedon Keskusta - KD:n valtuustoryhmä

Liedon Keskusta - KD:n valtuustoryhmä on tiedostanut koko talousarvioesityksen valmistusprosessin ajan taloustilanteen vakavuuden. Vähintäänkin yhtä kirkkaana ajatuksena mielessämme ovat olleet ne asiat, joiden säilyttämisen puolesta teemme määrätietoisesti työtä. Haluamme kehittää niitä kuntalaisille tärkeitä palveluita, jotka vaikuttavat viihtyvyyteen ja Lieto-kuvaan.


Liedon painopisteenä on vuosien ajan ollut lapsiystävällisyys.
Tällainen profiloituminen ei voi olla lyhytkantoista ja sitä ei voi talousarvioesityksen rakentamisen yhteydessä unohtaa. Tapa, jolla Lieto-kuvaa on systemaattisesti rakennettu, on vaikuttanut siihen, että Lieto on lapsiperheiden keskuudessa suosittu asuinkuntavalinta. Haluamme osaltamme olla edelleen allekirjoittamassa tätä, jopa tässä tiukan talouden tilanteessa.

             
Keskusta - KD:n prioriteettilistalla on korkeimmalla ollut lietolisä. Todellisessa elämässä lietolisällä ON merkitystä lapsiperheelle. Perheen tukemista parhaimmillaan on mahdollistaa lasten hoito omassa kodissa. Toiseksi avoimen päivähoidon säilyttämisen ja kolmanneksi 1. - 2. luokkien koulukuljetusten säilyttämisen olemme kokeneet erittäin tärkeiksi. Kuinka moni meistä aikuisista kävelisi, osana työmatkaansa 3 - 5km bussipysäkille pilkkopimeässä ilman pyörätietä? Tätä emme voisi mitenkään hyväksyä alle 9 - vuotiaan arjeksi; uskomme että ensisijaiset säästökohteet ovat tässä tilanteessa vielä muualla.

Kunnanhallituksen esityksestä poiketen, Liedon aseman terveyspalveluyksikön tulevaisuuden osalta haluamme otettavan aikalisän. Ko. yksikön toiminta jatkuu ennallaan siihen asti, kunnes nyt alueella vuokratiloissa toimivat varhaiskasvatuksen toiminnot on voimassa olevien sopimusten puitteissa mahdollisuus siirtää terveyspalveluista vapautuviin tiloihin. Muutosesitys ei sisällä muutosesitystä vuodelle 2015 sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen toiminnan kokonaisbudjettiin. Liedon sosiaali- ja terveyslautakunta saa näin aikaa pohtia minkälaisia kotiin annettavia palveluita kehitetään mm. kotisairaala- ja mobiilipalveluverkostolla kaikkiin Liedon kyliin.

Emme ole ilman perusteltua syytä halunneet korottaa Liedon veroprosenttia toisena vuonna peräkkäin. Valitettavasti vahvat perustelut tälle on olemassa. Valtionosuus putoaa Liedon osalta siten, että se vastaa Liedossa noin 0,5 veroprosenttia. Tästä syystä hyväksymme 0,5 % veroprosentin nousun.

Liedon Keskusta - KD on koko talousarvioprosessin aikana aktiivisesti tuonut esille sellaisia säästökohteita, jotka pääsääntöisesti koskettavat kuntaorganisaation uudistumista, erityisesti hallinnon tasolla. Edellytämme talousarviovuonna 2015 ja suunnitteluvuosina 2016 - 2017 esille tuomamme hallintouudistusten asteittaista konkretisoimista. Nämä ideamme eivät heikennä millään muotoa lietolaisten palveluja, vaan jopa parantavat.

Hyvä valtuusto, tämä ei tule jäämään viimeiseksi 'tarkan euron' talousarvioksi, vaan tulevinakin vuosina riittää haasteita. Keskusta - KD:n valtuustoryhmä työnsä avuksi kuuntelee tarkkaan kuntalaisia, jotta johtoajatuksena pysyy mielessä se miksi tätä työtä teemme.

Lopuksi, lämmin kiitos virkamiesjohdolle ja kaikille Liedon kunnan työntekijöille hyvästä talousarvion ja -suunnitelman laatimisesta. Kiitos myös hyvästä yhteistyöstä luottamushenkilöiden kesken. Keskusta - KD:n valtuustoryhmän mielestä yhteistyöllä ja ammattitaidolla on saatu aikaan toimiva ja hyväksyttävä talousarvio 2015 ja -suunnitelma 2016-2017, johon ainoan muutoksen ryhmä esittää Liedon aseman terveyspalveluihin aiemmin esitetyllä tavalla.

 

Lieto 17.11.2014

 

Liedon Keskusta – KD:n valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, lieto, Lieto-lisä

Keskusta - KD monimuotoisen sote-tuotannon kannalla

Tiistai 28.10.2014

Liedon kunnanhallituksen vasemmistopuolueiden sekä perussuomalaisten edustajat kantoivat yleisön osasto -kirjoituksessaan huolta, ovatko kunnanhallituksen keskusta - kd:n edustajat ymmärtäneet mistä äänestivät, kun pöydällä oli lausunto hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnoksesta. 

 

Kuten aina kun asioita erotetaan alkuperäisestä kontekstista, tässäkin kirjoituksessa em. henkilöt ovat esittäneet lopputuloksen haluamallaan tavalla. On syytä muistuttaa, että kunnanhallituksen kokoukset ovat suljettuja kokouksia, jossa käytyjä keskusteluja ei hyvän tavan mukaan juuri avata ulkopuolisille. Päätös sen sijaan on julkinen.

 

Esittelijä toi kokoukseen muutetun päätösehdotuksen, joka liitettäisiin sote-lautakunnan esityksen mukaiseen lausuntoon: ”Lausunnolla oleva lakiluonnos on puutteellisesti valmisteltu. Lakiesityksen toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi kuntatalouteen on puutteellinen tai jopa kokonaan tekemättä. Uudistuksen vaikutukset kunnalliseen itsehallinnon toteutumiseen vaativat lisäselvitystä.
Liedon kunta katsoo, että lakiluonnos tulee palauttaa uudelleen valmisteluun eikä järjestämislakiesitystä tule antaa nykymuodossaan eduskunnalle.”
 Allekirjoittaneiden olisi ollut helppo hyväksyä tämä muutosehdotus. Kuntakentässä on laajaa yksimielisyyttä siitä, että lakiluonnos on vielä kovin keskeneräinen.

 

Yhtä helppoa meidän oli yhtyä kokouksessa esitettyyn ajatukseenMikäli lakiesityksessä esitetylle sote-alueiden perustamiselle on löydettävissä taloudelliset perusteet ja uudella hallintomallilla on saavutettavissa säästöjä nykyiseen tilanteeseen verrattuna, sote-alueille pitää asettaa lakiin perustuen tukipalveluiden tuottamisen lisäksi velvoite sote-palveluiden hankintojen avoimeen kilpailuttamiseen. Kilpailutuksissa yritykset ja yhdistykset tulee asettaa yhdenvertaiseen asemaan kuntien ja kuntayhtymien kanssa.”

 

Ei Suomi ole ollut kadehdittu hyvinvointivaltio enää vuosiin. Kyllä maaseutumme on viime vuosina tehokkaasti pyritty autioittamaan ja keskittämään palvelut isoille paikkakunnille. Ratkaisuna tähän ongelmaan ei mielestämme toimi nykysysteemillä jatkaminen siten, että ainoastaan kunnalliset tuottajat hyväksytään palvelujen tuottajiksi, JOS seurauksena on jatkuva kustannusten nousu. Nykytilanne on kunnille kestämätön.

 

Vilkasta mielikuvitusta osoittaa alkuperäisen lehtikirjoituksen väite, että olisimme tuoneet esille missään vaiheessa monikansallisia yrityksiä. Meillä on mielessämme ennen kaikkea kotimaiset sotealan yrittäjät, hyvänä esimerkkinä yksityinen lääkäri tai hammaslääkäri, joka tarjoaa peruslääkäripalveluja matalan kynnyksen palveluna esim. jollain Liedon monista kylistä. Olisi kuntalaisen valinta käyttääkö tätä lääkäriä vai jotain muuta.

 

Uskomme aidosti siihen, että kun yksityiset tuottajat ja kolmannen sektorin tekijät tuodaan mukaan kilpailuasetelmaan, tuottajahinnat saadaan järkiperäistettyä. Tämä kilpailuasetelma vaatii samalla julkisen sektorin vahvistumista ja sen tuottavuuden parantumista. Emme ole ajamassa kunnallisia palveluja alas, vaan tuomaan niiden rinnalle aidon vaihtoehdon. Tämä on mielestämme oikea suunta pitää monipuoliset palvelut lähellä kuntalaista.

 

Riina Kolkkala-Westerlund, kunnanhallituksen 1.vpj (KESK)
Sauli Alipirjelä, kunnanhallituksen jäsen (KESK)

Jukka-Pekka Kuokkanen, valtuuston 3.vpj (KD)

Kommentoi kirjoitusta.

OBJEKTIIVISUUS KUNTASELVITYKSISSÄ MONELLA TASOLLA HUKASSA

Perjantai 21.3.2014 klo 8:58

Julkaistu aiemmin Turun Tienoossa.

Monet selvitykset uuvuttavat tällä hetkellä sekä Liedon kunnan virkamiehiä että luottamushenkilöitä. Pyydettyjä lausuntoja on ollut pöydillä lukemattomia ja niihin kuuliaisesti Liedonkin kunnassa vastataan. Olemme kuulleet ministeriön edustajia sekä kuntaselvittäjiä. Meille on tultu kertomaan, mikä meille lietolaisille olisi hyvästä.   Kaiken edellytetyn, ylhäältä säädetyn kokoustamisen ja neuvottelujen lopputuloksena voi vain todeta, että päätöksentekoprosessit eivät tunnu olevan tällä hetkellä lietolaisten käsissä.

Turun seudun 17 kunnan selvitysmiehet ovat samat kuin Tarvasjoki-selvityksessä. Heidän toimintaansa ohjataan Helsingistä käsin ja he virkamiehinä toteuttavat heille annettua ohjeistusta. Onko todella olemassa mahdollisuus vaikuttaa tähän työskentelyyn lausuntoja täyttämällä?

Tämän virallisen selvityksen rinnalla, Liedon kunnan virkamiehet ovat kunnanjohtajamme johdattamana toteuttaneet omaehtoista selvitystyötään hyvässä hengessä Tarvasjoen virkamiesten kanssa. He tuovat reaaliaikaista tietoa luottamushenkilöille. Ei virkamiestasolla meidän tietääksemme ole minkäänlaista ’kyykyttämistä’ tai väheksyntää tarvasjokilaisia kohtaan.

Käytöstavat näyttävät kyllä unohtuneen muutamilta lietolaisilta poliitikoilta. Kun poliitikko antaa lausuntoja lehdistölle, hänen tulee miettiä ketä hän edustaa ja mitä hänen kommenttinsa ehkä saavat aikaan. Kyllä henkilökohtaiselta tasolta pitää päästä pois ja kantaa vastuuta yhteisöllisemmin. Hetki sitten pidetyssä sote-seminaarissa kuulimme, että ei yksin tarvasjokilaiset ole lukeneet paikallislehtiä. Sote-yhteistyökuntiemme (Koski, Marttila) edustajat toivat esille huolensa Liedon suhtautumisesta Tarvasjokea kohtaan. Heitä huolestutti Liedon ynseä asenne samankaltaista maaseutukuntaa kohtaan. Kumpikaan kunta ei ole allekirjoittanut jatkosopimusta, mikä on Liedon kannalta huolestuttavaa juuri alkaneen sote-yhteistyön kannalta.

Täytyy muistaa, että Liedon kantana esille tuodut mielipiteet eivät edusta koko totuutta. Liedon Keskustan valtuustoryhmän kanta lienee jo lietolaisille selvä, mutta kerrattakoon sitä vielä tässä.  Osaamme arvostaa vuosikymmeniä toteutunutta, onnistunutta yhteistyötä Tarvasjoen kanssa monella eri sektorilla. Naapuria ja ystävää ei hylätä vaikeana hetkenä. Ymmärrämme kyllä Tarvasjoen väkilukuun nähden suuren lainamäärän, mutta se ei ole syömävelkaa, vaan investointivelkaa. Vaikka kriittisemmät ovat todenneet Littoisista olevan pitkä matka Tarvasjoen hyvinvointikeskukseen tai päiväkotiin, äärimmäisyyksiin ei liene tässäkään asiassa syytä mennä. Virkamieskoneistoomme on syytä luottaa. Niin ikään demokraattiseen päätöksentekoon on syytä luottaa, jotta osaamme jatkossakin hyödyntää yhdistyneen kunnan voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla.

Miksi yhdistymissopimuksesta on noussut niin suuri haloo, kysymme me? Sopimus on saavutettu kompromissi, jotta olisi edes jonkinnäköinen mahdollisuus sen hyväksymiseen valtuustoissa. Muistutamme, että sopimus on voimassa ainoastaan seuraaviin kuntavaaleihin saakka. Sen jälkeen uudelleen valittu Liedon valtuusto toimii parhaaksi katsomallaan tavalla. Silloin tarvasjokilaiset ovat äänestämässä uutta yhteistä valtuustoa.

Jos rehellisiä ollaan, osalle Liedon valtuutetuista ei ongelma taidakaan olla velkamäärä, vaikka niin tuodaan esiin. Tulevaisuuden pelko keskustalaisenemmistöisestä Tarvasjoesta muodostaa uhan sekä omalle että puolueen pärjäämiselle yhdistyneen kunnan seuraavissa kuntavaaleissa. Ollaan kuitenkin realistisia tämän uhan kanssa: alle 2000 tarvasjokilaista äänestämässä 17 000 lietolaisen rinnalla.

Äänestäjien kannattaa kysellä omalta valtuutetulta mihin suuntaan nenä näyttää tulevassa Liedon-Tarvasjoen kuntaliitosäänestyksessä. Monen nenä näyttää osoittavan puoluekurin mukaiseen suuntaan, eikä oman tahdon mukaiseen suuntaan. Surullista. Liedon Keskustan valtuutetuilla on oikeus äänestää oman tahtonsa mukaan. Tässä asiassa tahtotila on kaikilla yhteinen. Tarvasjoki toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.

 

Liedon Keskustan valtuustoryhmä
Sauli Alipirjelä
Pekka Jokila
Anna-Liisa Koivisto
Riina Kolkkala-Westerlund
Taisto Lähteenoja
Arja Niemelä
Oili Riikonen
Annina Ruottu
Johanna Takatalo
Sinikka Tuominen
Jari Vähätalo

Kommentoi kirjoitusta.

Liedon ainutlaatuisuuden ymmärtäminen on muutakin kuin tahtoa säilyttää vaakuna

Perjantai 21.3.2014 klo 8:56

Julkaistu aiemmin Turun Tienoossa.

Meillä, Liedon Keskustapuolueen kunnanvaltuutetuilla on edelleen vankka usko siihen, että Lieto säilyttää itsenäisen kunnan statuksen meneillä olevasta kuntaselvityksestä huolimatta. Allekirjoittaneista suurin osa hakeutui ensimmäistä kertaa viime vaaleissa luottamushenkilöksi juuri sen vuoksi, että halusimme olla myötävaikuttamassa Liedon kunnan itsenäisyyden säilyttämisen puolesta. Tämä on edelleen suuri motiivimme toimia kuntapolitiikassa.

Olemme tämän ensimmäisen vuoden aikana huomanneet, että monella muiden puolueiden edellisen valtuustokauden luottamushenkilöillä on vahvoja negatiivisia tunteita koskien Tarvasjoen kanssa aiemmin käytyjä liitosneuvotteluita. Mielestämme nämä tunteet estävät heitä näkemästä nykytilannetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tiedostamme toki taloudelliset haasteet, jotka Tarvasjoen kunnan rasitteena tällä hetkellä on, mutta siellä on myös erinomaiset palvelut ja niille rakennetut puitteet. Yritämme samalla myöntää se tosiasia, että Tarvasjokea ollaan valtakunnan hallituspolitiikan myötä liittämässä Lietoon vuonna 2015. Mielestämme tärkeintä nyt on varmistaa yhdistymisestä seuraavat luvatut valtiontuet.

Niin ikään on tiedostettava, että tämän yhdistymisen myötä Liedon asukasluku lähestyisi 20 000 asukkaan rajaa, joka mielestämme osaltaan turvaa Liedon itsenäisyyttä. Muita tekijöitä ovat mm. Härkätien kuntien sote -yhteistyö, suhteellisen alhainen veroprosentti sekä kunnan viime vuosien väestönkasvu. Myöskään taloutemme ei pitkässä juoksussa ole ollut alijäämäinen. Liedossa on pystytty säilyttämään hyvä palvelujen taso.

Monet meistä allekirjoittaneista asuu Liedon haja-asutusalueella. Olemme realisteja: Turkuun liittämällä meidän asuinseutumme hyvinvoinnista tuskin Turun päättäjät ovat kiinnostuneita. Haluamme edelleen säilyttää kyläkoulumme ja tarjota lapsiperheille vaihtoehdoksi maaseutumaisen elämäntavan. Mielestämme Liedon kunta tarjoaa asukkailleen jotain ainutlaatuista, jonka puolesta on syytä taistella. Mieluummin toivotamme Tarvasjoen tervetulleeksi kumppaniksemme kera valtionapujen kuin muutumme turkulaisiksi veronmaksajiksi ja loittonemme vaikuttamisen mahdollisuudesta. Tarvasjoen palvelut voidaan nähdä omien palveluidemme lisänä, eikä pelkästään velkataakkana.

Kokoomuksen kuntaministeri Virkkusen pakkoliitossuunnitelmat Turun seudulla tuntuvat mielestämme täysin käsittämättömiltä. Erityisesti suunnitelmat kansanäänestyksestä. Suunnitelmahan näyttää olevan se, että jos kansanäänestyksessä seudun yhteenlasketun asukasmäärän enemmistö kannattaisi pakkoliitosta, valtioneuvosto voisi käyttää toimivaltaansa ja pakottaa kunnat liitoksiin. Miten lietolaisten 17 000 ääntä voisi vaikuttaa lopputulokseen Turun 180 000 äänen rinnalla? Onko tämä tasa-arvoinen käsitys kansanäänestyksestä?

Pääministeri Katainen totesi Ylen Radio Suomessa viime sunnuntaina 12.1., ettei hän usko nykyisen hallituksen edes ehtivän käyttää pakkoliitospykälää. Hän ei myöskään usko minkään tulevan hallituksen tekevän pakkoliitoksia. Minkään ihmeen takia nykyisen hallituksen täytyy sitten valmistella koko pakkoliitospykälää, koska pieniä tai keskisuuria kuntia pakkoliitos ei millään muotoa palvele. 

Haluamme muistuttaa, että Liedon nykyvaltuuston yksimielinen tahtotila on Itsenäinen Lieto.

Runsas vuosi seuraaviin eduskuntavaaleihin. Uskomme vakaasti valtakunnan politiikan suunnan silloin muuttuvan. Kuntatasolla valtuustotason päätökset eivät ainakaan helpotu. Talouden tasapainottaminen vaatii vaikeita päätöksiä. Jäljellä olevien kolmen valtuustovuoden ajan, koemme etuoikeudeksemme työskennellä sekä Liedon itsenäisyyden että perustellun ympäristökuntien yhteistyön eteen. Kunnanjohtaja Terhi Isotalo toimi vahvasti itsenäisen ja ainutlaatuisen Liedon eteen. Yhtään vähempää emme odota uudelta kunnanjohtajaltakaan.  Tervetuloa töihin itsenäisen Liedon puolesta,  Esko Poikela!

 

Anna-Liisa Koivisto, kunnanvaltuuston pj., 4. kauden valtuutettu
Riina Kolkkala-Westerlund, kunnanhallituksen vpj., 1. kauden valtuutettu
Sauli Alipirjelä, kunnanhallituksen jäsen, 2. kauden valtuutettu
Arja Niemelä, varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan pj., 3. kauden valtuutettu
Sinikka Tuominen, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan pj., 1. kauden valtuutettu
Jari Vähätalo, teknisen lautakunnan vpj., 1. kauden valtuutettu
Oili Riikonen, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, 1. kauden valtuutettu
Taisto Lähteenoja, kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen, 4. kauden valtuutettu
Pekka Jokila, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen, 1. kauden valtuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

LIIKUNNAN TERVEYSHYÖDYT KÄYTTÖÖN

Perjantai 19.10.2012 klo 12:52 - Anna-Liisa Koivisto

 LIIKUNNAN TERVEYSHYÖDYT KÄYTTÖÖN 

Suurin osa kaikista suomalaisista liikkuu riittämättömästi. Liikkumattomuus on noussut maailmanlaajuisesti tupakointiin ja lihavuuteen rinnastuvaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja mittavaksi kustannuseräksi. Pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuuden hinta on Suomessa noin 700 miljoonaa euroa. Liikunta on lääke. Liikunta ennaltaehkäisee ja hoitaa tehokkaasti mm. aikuisiän diabetesta. Liikunnalla on todella vähän sivuvaikutuksia verrattuna lääkkeisiin. Maailman Terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan Unioni (EU) ovat valinneet liikunnan yhdeksi keskeiseksi välineeksi terveyden edistämisessä.

 

Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja jokaisen perusoikeus. Terveyden lisäksi liikunta tuottaa iloa, yhteisöllisyyttä ja lisää kuntalaisten viihtyvyyttä. Liikunta kasvattaa sosiaalista verkostoa, luo uusia ystävyyssuhteita, onnistumisia, elämyksiä ja kohentaa fyysistä kuntoa.

 

Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) järjestöpäivillä syyskuun lopussa liikunta-alan ammattijärjestöt olivat huolissaan siitä, että kunnissa ei ole riittävästi ja kokonaisvaltaisesti pohdittu liikunnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Liikunnan mahdollisuudet tulee huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Käytännössä tämä tarkoittaa liikunnan sisällyttämistä samanaikaisesti niin kunnan sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso-, kulttuuri-, koulutus-, liikenne- ja ympäristötoimen kuin kaavoituksen ja teknisen toimen ratkaisuihin yhteistyössä alueen liikuntaseurojen ja –yritysten kanssa.

 

Kevyen liikenteen väylät luovat liikenneturvallisuutta ja samalla suositun liikuntapaikan. Koululaisten koulupäivä matkoineen täyttää suurimman osan arkipäivästä. Opetustoimen tarjoama koululiikunta on avainasemassa liikuntakasvatuksessa. Koulujen välitunteja ja koulumatkoja tulee enemmän hyödyntää liikunnan edistämistyössä.

 

Sosiaali- ja terveystoimi elää viime vuonna voimaan tulleen uuden terveydenhuoltolain myötä etsikkoaikaansa. Juuri nyt ennaltaehkäisevän toiminnan pitää aidosti näkyä terveyspalveluissa, terveysneuvonnassa ja palveluketjuissa. Käypä hoito –ohjeiden mukaiset liikuntaohjeet ja luettelo alueen liikuntapalveluiden tuottajista tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjän kädessä. Suunnitelmallinen ennaltaehkäisevä työ vähentää kuntalaisten sairastavuutta ja monipuolistaa terveyden- ja sosiaalihuollon moniammatillista tiimiosaamista.

 

Kestävyyskunto paranee liikkumalla useana päivänä viikossa reippaasti yhteensä 2,5 tuntia. Kun tähän lisätään lihaskunto- ja liikehallintaharjoituksia ainakin 2 kertaa viikossa saavutetaan aikuisen terveysliikunnan viikoittainen suositus. Liikutko sinä riittävästi?

 

Anna-Liisa Koivisto

LT, Suomen Voimisteluliiton varapuheenjohtaja

Suomen Kuntoliikuntaliiton hallituksen jäsen

Liedon kunnanhallituksen puheenjohtaja, ehdokas (Kesk)

Kommentoi kirjoitusta.