Annina Ruottu ehdolla europarlamenttiin

Keskiviikko 28.11.2018 - Turun tienoo

Annina Ruottu ehdolla europarlamenttiin

Europarlamenttivaalit järjestetään ensi toukokuussa. Lietolainen Annina Ruottu on yksi ehdokkaista.

27.11.2018 Keskustan puoluevaltuuston kokous vahvisti Turussa yksimielisesti lietolaisen Annina Ruotun ehdokkuuden europarlamenttivaaleihin 2019. 

Turussa syntynyt ja kasvanut 53-vuotias Ruottu on asunut ja työskennellyt ulkomailla vuosia. Hän sai laajalti tukea ehdokkuudelleen muun muassa Keskustan Varsinais-Suomen Piiriltä, Turun Urbaanikeskustalta sekä Suomen, Varsinais-Suomen että Tarvasjoen Keskustanaisilta. 
Ruottu on kansainvälisen politiikan tutkija, jolla on yli 30 vuoden kokemus eurooppalaisesta ja kansainvälisestä politiikasta. Hän on myös puoluehallituksen ja työvaliokunnan jäsen, ollut ALDEn toiminnassa mukana vuosia sekä puolueen Eurooppa -työryhmän jäsen.
Hänellä on filosofian tohtorin tutkinto Englannista ja valtiotieteen maisterin tutkinto Turun yliopistosta. Hän on työskennellyt tutkijana muun muassa USA:ssa Berkeleyn yliopistossa, ja osallistunut Silicon Valley Technology Round-Table -ryhmään sekä Washington D.C:ssä yritysten ja hallitusten väliseen yhteistyöhön.

http://turuntienoo.fi/index.php/uutiset/etusivun-nostot/4638

Kommentoi kirjoitusta.

Liedon kunnan veroprosentti

Torstai 15.11.2018

Liedon Keskustan valtuustoryhmä esitti kunnallisveron korottamista 0,5% nykyisestä 19,5 prosentista 20,0 prosenttiin. Perusteluina ryhmällä oli kasvava kunnan velka, ennusteissa ilmennyt nouseva lainojen korko ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavat menot.

Valtuutetut saivat perjantai iltana sähköpostiin korjatun esityksen talouteen liittyen. Kun saimme kunnanvaltuuston esityslistan olimme siinä uskossa että alijäämä olisi -3,7 miljoonaa euroa. Kuitenkin viime perjantai-iltana uuden tiedon mukaan mennäänkin yli 4 miljoonan euron alijäämällä. 

Pelottavaa myös on huomata että kunnan lainakanta on nousemassa vuonna 2018 jopa 9 miljoonaa euroa. Suunniteltu oli että se kasvaisi vain 3,3 miljoonaa euroa. 

Kunnan velka on myös kuntalaisten velkaa, joten jokainen ymmärtää ettei velkaa voi loputtomasti nostaa lisää. Varsinkin kun elämme noususuhdanteista aikaa, ja kunnassa on työllisyys hyvällä mallilla on verojen maksukin kevyempää kotitalouksille. Tällaisena aikana olisi kunnassa pyrittävä velkataakan keventämiseen sen sijaan, että joudumme paikkaamaan taloutta lisääntyvällä velan otolla. Mitä tapahtuu, kun alkaa laskusuhdanne ja työttömyys kasvaa. Kunnan verotulot keventyvät oleellisesti, sillä seurauksella, että kunnan on toimintansa ylläpitämiseksi jälleen lisättävä lainamääräänsä tai nostettava kunnallisveroa. Laskusuhdanteen aikana nostettu vero ei kanna samaa hyötyä, kuin noususuhdanteen aikana nostettu. Lisäksi laskusuhdanteen aikana tehty verojen nosto kotitalouksissa, joissa saattaa työttömyyden tai tyypillisten laskusuhdanteen aikaisten ongelmien takia maksukyky olla selkeästi huonompi, tuntuu kohtuuttomalta. Eli velkaa pitää pyrkiä maksamaan silloin kun siihen mahdollisuus. 

Monet ennusteet ovat selkeästi kuvanneet nyt edullisille lainoille koron nousua. Liedon velkataakassa 1% nousu koroissa vaikuttaa huomattavasti lainanhoitokuluihin, joten tämäkin seikka puoltaisi veroprosentin korotusta.

Kasvavan kunnan menopuolen kuluja kohottaa huomattavasti varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puoli, johon on ennakoimalla osattu vaikuttaa riittävän ajoissa. Samalla on jäänyt huomioimatta sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavat menot, jotka ovat suuren ja ikääntyvän sukupolven välttämätön lisä.

Näillä perusteluilla Liedon Keskustan valtuustoryhmä näki tarpeen korottaa kunnallisveroa.

veroprosentti.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: veroprosentti, keskusta, vanhuspalvelut, lapsiperheet, verotus, kuntapolitiikka

Täi- ja kihomatolääkitys maksuttomaksi Liedossa

Keskiviikko 14.11.2018 - Minna Hallanheimo

Valtuustoaloite

Jaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan huolen.

"Ammattilaisten selkeänä havaintona päiväkodeista ja kouluista on täi- ja kihomato-ongelman jopa epidemiamainen vahvuus. Ongelma jatkuu pitkään, koska osalla perheistä ei ole varaa ostaa ongelman hoitamiseen tarvittavia aineita. Ehdotukseni on, että neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta perheellä olisi mahdollisuus pyytää maksutta täi- ja kihomato-ongelman hoitamiseen tarvittavat aineet. Tämä muun muassa helpottaisi perheiden rahallista taakkaa, vähentäisi sairauspoissaoloja, lisäisi lasten hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä sekä vähentäisi perheiden kuormitusta ja lasten leimautumista. Näiden tuotteiden jälleenmyynti ei ole käytännössä mahdollista eli väärinkäytöksen mahdollisuuttakaan ei suuresti olisi.  Kokonaishyöty olisi vahva."

Esitän, että Liedossa saisi tulevaisuudessa maksutta täi- ja kihomatojen häätöön tarvittavat pesuaineet ja lääkkeet neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta. Vaikka Liedossa ei asia vielä olisi ongelma, ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin varsinainen epidemian hoito.

Liedossa 12.11.2018

Minna Hallanheimo

 Hallanheimo_Minna_12_Lieto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: täi, kihomato, lieto, varhaiskasvatus, ennaltaehkäisy

Täi- ja kihomatolääkitys maksuttomaksi Liedossa

Keskiviikko 14.11.2018 - Minna Hallanheimo

Valtuustoaloite

Jaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan huolen.

"Ammattilaisten selkeänä havaintona päiväkodeista ja kouluista on täi- ja kihomato-ongelman jopa epidemiamainen vahvuus. Ongelma jatkuu pitkään, koska osalla perheistä ei ole varaa ostaa ongelman hoitamiseen tarvittavia aineita. Ehdotukseni on, että neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta perheellä olisi mahdollisuus pyytää maksutta täi- ja kihomato-ongelman hoitamiseen tarvittavat aineet. Tämä muun muassa helpottaisi perheiden rahallista taakkaa, vähentäisi sairauspoissaoloja, lisäisi lasten hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä sekä vähentäisi perheiden kuormitusta ja lasten leimautumista. Näiden tuotteiden jälleenmyynti ei ole käytännössä mahdollista eli väärinkäytöksen mahdollisuuttakaan ei suuresti olisi.  Kokonaishyöty olisi vahva."

Esitän, että Liedossa saisi tulevaisuudessa maksutta täi- ja kihomatojen häätöön tarvittavat pesuaineet ja lääkkeet neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta. Vaikka Liedossa ei asia vielä olisi ongelma, ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin varsinainen epidemian hoito.

Liedossa 12.11.2018

Minna Hallanheimo

 Hallanheimo_Minna_12_Lieto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: täi, kihomato, lieto, varhaiskasvatus, ennaltaehkäisy

Esittelyssä Juha Marjomaa

Sunnuntai 4.11.2018 - Juha Marjomaa

Keskustan Liedon paikallisyhdistys päätti syyskokouksessaan esittää minua Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtajaksi.
Pieni esittely lienee paikallaan, olen Juha Marjomaa, ikää on kertynyt 49v. Asuin paikkani sijaitsee Liedon Yliskulmalla, jossa talouteni jakaa puolisoni ja kolme tytärtäni.
Työkseni toimin Tarvasjoella ovi ja ikkuna alan yrityksessä, ns. verstaan työnjohtaja ja olen myös yrityksen työsuojeluvaltuutettu. Aikaisempaan työhistoriaan liittyy vahvasti maatalouspuoli, kotitilaltani Tarvasjoelta ja myöhemmin nykyisestä asuinpaikasta osa-aikaisena maatalousyrittäjänä, josta on jäänyt omaan toimintaan metsätaloudenpuoli, lähinnä sekin on harrastus.
Muita harrastuksia ovat luonto, frisbeegolf,laskettelu,hiihto, moottoripyöräily,kuntapolitiikka ja siihen liittyvät toiminnot, sekä eri yhdistystoiminta (matkanvarrelta löytyy urheiluseuran rahastonhoitoa ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtajuutta). Kunta puolella olen liedon keskustan esimmäinen varavaltuutettu, varhaiskasvatus-ja koulutuslautakunnan vpj. ja Keskustan Liedon py:n sihteeri.
Näkemyseni piirin toimintaan ja kehittämiseen lyhyesti kerrottuna olisi seuraavanlaista. Meillä on tänä päivänä käytössä lähes rajattomat mahdollisuudet tiedon siirtoon verkossa ja some maailmassa, niiden käyttöä on lisättävä piirin jäsenjärjestöjen kesken, jotta toiminnallinen liike olisi ajankohtaista ja oikein kohdennettua. Toimintaa on kohdennettava lisättävästi nuoriin aikuisiin ja nuoriin kasvaviin perheisiin, toki emme saa unohtaa vanhoja ja pikäaikaisia keskustalaisia, he ovat toimintamme juuri.
Konkreettista toimintaa on pyrittävä kasvattamaan vaalien välisenä aikana, alueelliset erot huomioiden.
Kaupunkien lähellä olevat kunnat ovat avainasemassa keskustan kannatuksen säilyttämisessä korkealla tasolla. On pyrittivä estämään kannatuksen lasku, jottei vaikutus kanna maakuntaan syvemmälle. Kaupunkien osalla toiminta on kohdennettava huolella, pieni jäsenmäärä suhteessa asukas määrän, voi aktiivisenkin toimijankin uuvuttaa.
Aliupseerina muistan kuinka meille opetettin "joukkoja johdetaan edestä, ei takaa." Samalla periaatteella Keskusta pitää saada takaa eteen.
Vanhimpana varapuheenjohtaja ehdokkaana omaan kuitenkin nuorekkaan sielun (toivottavasti).Keskusta_logo_kev_cmyk.eps

Kommentoi kirjoitusta.

Selittämätön palkkaero

Keskiviikko 24.10.2018 - Henna Takatalo

Is­lan­nis­sa as­tui vuo­den­vaih­tees­sa voi­maan laki, jon­ka mu­kaan kaik­kien yli 25 hen­ki­löä työl­lis­tä­vien  yri­tys­ten ja jul­kis­hal­lin­nol­lis­ten yk­si­köi­den on han­kit­ta­va vi­ral­li­nen to­dis­tus tasa-ar­voi­ses­ta palk­ka­po­li­tii­kas­ta.

Palk­ka­ta­sa-ar­vol­le on luo­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kans­sa yh­tei­ses­ti so­pi­ma mal­li, jon­ka rik­ko­mi­ses­ta jou­tuu mak­sa­maan sak­ko­ja. Mal­li on ko­rot­ta­nut nais­ten palk­ko­ja jopa 10 pro­sent­tia.

SUO­MES­SA nais­ten ja mies­ten vä­li­set palk­ka­e­rot koko työ­mark­ki­noil­la ovat noin 17 pro­sent­tia.

Su­ku­puo­leen pe­rus­tu­va syr­jin­tä palk­kauk­ses­sa on Suo­mes­sa lail­la kiel­let­ty. Palk­ka­e­roil­le voi kui­ten­kin ol­la hy­väk­syt­tä­viä syi­tä, jot­ka voi­vat ol­la esi­mer­kik­si hen­ki­lön kou­lu­tus, osaa­mi­nen ja aloit­teel­li­suus. 

ON MIE­LES­TÄ­NI kum­mal­lis­ta, et­tä vuon­na 2018 voi vie­lä nai­sen palk­ka ol­la huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin mie­hen. Sa­man ar­voi­ses­ta työs­tä pi­tää saa­da sa­ma­nar­vois­ta palk­kaa. Su­ku­puo­li ei sai­si vai­kut­taa sii­hen.

On myös tut­kit­tu, et­tä nai­set ha­keu­tu­vat ma­ta­la­palk­kai­sem­mil­le aloil­le, joka osit­tain kas­vat­taa palk­ka­e­ro­ja. Mie­het sen si­jaan si­joit­tu­vat nai­sia use­am­min vaa­ti­vam­piin ja pa­rem­min pal­kat­tui­hin teh­tä­viin.

SE­LIT­TÄ­MÄ­TÖN palk­ka­e­ro tar­koit­taa mies­ten ja nais­ten pal­kois­sa ole­via ero­ja, kun ver­ra­taan sa­man­lai­sia teh­tä­viä ja sa­man­lai­sil­la omi­nai­suuk­sil­la ole­via mie­hiä ja nai­sia.

Nais­ten on roh­kais­tut­ta­va ja vaa­dit­ta­va sa­ma­nar­vois­ta palk­kaa!

Näi­hin tal­koi­siin tar­vi­taan niin nai­sia, mie­hiä, esi­mie­hiä kuin yri­tys­ten joh­to­a­kin. Yri­tys­ten oli­si syy­tä ot­taa asia va­ka­vas­ti ja tar­kas­taa oma ti­lan­teen­sa. Jos pork­ka­na ei au­ta täs­sä asi­as­sa niin kyl­lä pi­täi­si sit­ten an­taa kep­piä, ku­ten Is­lan­nis­sa, esi­mer­kik­si sak­ko­jen muo­dos­sa.

Myös työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen oli­si nyt kor­kea ai­ka ot­taa tä­hän asi­aan kan­taa.

Nais­ten on roh­ke­as­ti py­rit­tä­vä ylen­nyk­siin ja vaa­dit­ta­va osaa­mis­ta vas­taa­vaa palk­kaa. Se vaa­tii sel­kä­ran­kaa, mut­ta si­tä­hän meil­tä suo­ma­lai­sil­ta nai­sil­ta kyl­lä löy­tyy!

Toi­mi­si­ko myös Suo­mes­sa tämä Is­lan­nin mal­li? Sitä oli­si syy­tä miet­tiä va­ka­vas­ti. 


Hen­na Ta­ka­ta­lo
Var­si­nais-Suo­men Kes­kus­ta­nuor­ten pu­heen­joh­ta­ja
Lie­to

Henna_Takatalo.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Kylmän sodan tuulet puhaltavat ? myös Eurooppaan

Sunnuntai 21.10.2018 - Annina Ruottu

Presidentti Trump ilmoitti eilen USAn vetäytyvän vuosikymmeniä kestäneestä INF (Intermediate-Range Nuclear Forces)-sopimuksesta. Sen allekirjoittivat vuonna 1987 USAn silloinen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov. 

Trumpin mukaan Venäjä on rikkonut sopimuksen sääntöjä jo pitkään rakentamalla keskipitkän ballistisia ohjuksia. Presidentti Obaman kaudella USA otti epäilyt useaan otteeseen esille, mutta vasta äskettäin Nato vahvisti, että rikkomukset on pystytty todistamaan. Venäjä on tunnustanut uuden ohjausjärjestelmän olemassaolon.

Venäjän toimet ovat eri tavoin herättäneet Suomessa huolia, mutta INF-sopimuksen rapautuminen on koko Euroopalle ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti. Sopimus velvoitti sekä USA:n että Venäjän poistamaan kyseiset ohjukset tietyltä alueelta, mikä käytännössä suojeli USA:n eurooppalaisia liittolaisia ja antoi strategista vakautta Euroopalle. 

Kylmä sota on palannut maailman politiikkaan, mutta nyt pelaajina eivät ole vain USA ja Venäjä. Nyt globaalissa asevarustelussa merkittävä toimija on Kiina, joka ei ole mukana INF- sopimuksessa. Yhdysvalloissa on arveltu, että peräti 95 % Kiinan ohjusjoukoista rikkoisi sopimusta, jos Kiina olisi ollut yksi allekirjoittaneista. USA kokee olevansa heikommassa asemassa, koska Kiinaan ei kohdistu samanlaisia vaateita ja samalla Venäjä rikkoo sopimusta. Venäjä taas viestii, että Yhdysvaltojen toimet ovat kiristystä.

Viimeistään nyt on selvää, ettei Eurooppa voi turvallisuuskysymyksissä sinisilmäisesti luottaa muiden apuun. Nato voi olla arvaamaton, koska USA panostaa yhä enemmän omaan asemaansa ja turvallisuuteensa. Nato voi olla osana puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaamme, mutta sen tukeen emme voi pelkästään tuudittautua. Oman puolustuksen lisäksi, meillä on oltava vahva ja yhtenäinen eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. 

(Uusisuomi, puheenvuoro, 21.10.2018)

Kommentoi kirjoitusta.

Yhteistyötä tarvitaan epävakaassa maailmassa

Keskiviikko 3.10.2018 - Annina Ruottu

Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, mutta monikansallinen, monenkeskinen yhteistyö on vaikeuksissa. Joistain yhteistyön kannattajista on tullut sen heikentäjiä. 

USA ilmoitti lähtevänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja Unescosta, lopetti tukensa UNFPA:lle ja vetäytyi Iranin ydinasesopimuksesta. Kiinan ja Venäjän halu aitoon kansainväliseen yhteistyöhön ontuu. 

Brexit sekä joidenkin jäsenmaiden välinpitämättömyys Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä kohtaan kertoo samasta oireilusta EU:ssa. 

Monenkeskisen yhteistyön rapautuminen heikentää YK:ta. Rahalliset vaikeudet uhkaavat järjestön uudistumista ja vaikeuttavat sen perustoimintaa. Seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset rauhanturvaoperaatioissa ovat lisänneet kritiikkiä YK:ta vastaan. 

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres haluaakin uudistaa järjestöä. YK:n tavoitteena on olla merkityksellinen kaikille osapuolille ja pyrkiä luomaan rauhanomaiset, oikeudenmukaiset ja kestävät yhteiskunnat globaalin johtajuuden ja jaetun vastuun avulla. EU tukee YK:n uudistamista ja monenkeskisyysperiaatetta. 

Suomen tulee EU-puheenjohtajakaudellaan kannustaa EU:ta sitoutumaan vahvemmin monenkeskisyyden ja YK-järjestelmän puolustamiseen. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate eivät ole itsestäänselvyyksiä. EU:lla on nyt mahdollisuus ottaa paikkansa globaalina arvojohtajana.

YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tehtävää riittää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisessa. Paras tapa edistää universaaleja tavoitteita on toimia globaalisti yhdessä. 

Monenkeskinen yhteistyö on Suomen etu. Jos isot maat toimivat kahdenkeskisesti, pienen maan vaikutusvalta on minimi. 

Suomen tulee jatkossakin edistää ja tukea kansainvälistä, sääntöpohjaista järjestelmää, niin EU:ssa kuin YK:ssakin. 

ANNINA RUOTTU

Lieto

(Maaseudun tulevaisuus, lukijalta, 3.10.2018)

Kommentoi kirjoitusta.

Kaksi tuntia pyörätuolissa

Lauantai 29.9.2018 - Annina Ruottu

Liedon vanhus- ja vammaisneuvosto järjesti esteettömyyshaasteen kunnanvaltuutetuille. Haasteen tarkoituksena oli testata, miten arjen asiat hoituvat pyörätuolissa istuen. Kävimme kaupoissa, terveyskeskuksessa, postissa, pankkiautomaatilla, toimistoissa, eli paikoissa, joissa päivittäin itse kukin meistä joutuu asioimaan. 

Tai siis, yritimme käydä. Heti alkuun teiden kaltevuudet käänsivät tuolin suuntaa useasti. Tiet olivat asianmukaisesti päällystettyjä, mutta routa tekee tehtävänsä. Ajauduin pari kertaa ojan reunalle ja ojassa olisin ollut ilman apua. Sää oli hyvä ja lämpötila syyskuussa kohdillaan. Mietin, miten ohjata tuolia, kun maassa on lunta, jäätä ja sepeliä? Mitä jos olet yksin liikkeellä ja tuoli kaatuu, etkä pääse nousemaan ylös? Jäisin luultavimmin kotiin, kuin uskaltautuisin ulos niillä keleillä. Ajatus veti mielen apeaksi. Vanhuus, onnettomuus tai sairaus voi viedä meistä jokaisen pyörätuoliin. 

Pankkiautomaateilla asioiminen oli mahdotonta. Olen 160 cm:ä pitkä ja yritin suoraan, sivuttain, mutta joko käsi ei ylettynyt tai jalkatuet törmäsivät seinään. Lisäksi maan kaltevuus veti tuolia sivuun tai taakse. 

Kaupassa ostoskori sylissä huomaa, että useat hyllyt ovat liian korkealla, apua on saatava. Hyllyjen välisen käytävän tulisi olla tarpeeksi leveä, koska vastaan tulee ostoskärryjä, etenkin ruuhka-aikana. Joihinkin kauppoihin oli mahdotonta päästä sisälle korokkeiden tai ovien kapeuden takia. Ovien avaaminen oli ihan oma juttunsa. Automaattisesti aukeavat ovet helpottavat, mutta usein sisäänkäynneissä on vielä toinen ovi, joka saattaa sulkeutua ennen kuin ehdit siitä ja jäät jumiin ovien väliin. 

Tuolissa oli molemmin puolin jarrut, jotka sai päälle ja pois. Välimuotoa ei ollut. Alamäen kohdalla en keksinyt tapaa, millä vauhdin saisi hidastettua, joten piti suunnitella uusia reittejä. Joskus ne kiertävät isonkin lenkin, jotta pääset turvallisesti kohteeseesi. Mainittakoon, että käsivoimia tarvitaan noin 20 kg:n tuolin sekä oman painon siirtelyyn. 

Vakava tilanne sattui, kun ylitin suojatietä. Autoilija pysähtyi suojatien eteen, kuten pitääkin. Oli aikamoinen shokki, kun viereiseltä kaistalta auto ajoi eteenpäin pysähtymättä. Liki oli, etten päätynyt reissullani pysyvästi pyörätuoliin. 

Lopuksi tutustuimme erilaisten lasien kautta näkövammaisten arkeen. Lomakkeen luku ei onnistunut, saati sen täyttö. Tempaus laajensi näkemystä ja ymmärrystä siitä, mitä eri lailla vammautuneet ihmiset joutuvat kohtaamaan päivittäisessä arjessaan. 

Kaksi tuntia pyörätuolissa. Jokaisen päättäjän ja yrittäjän tulisi osallistua vastaavaan. Vasta kun itse kokee sen, paljastuu esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden todellinen tila. 

 

Annina Ruottu

Liedon kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen 1. vpj (kesk)

 (uusisuomi, 29.9.2018)

Kommentoi kirjoitusta.

I skate to where the puck is going to be, not where it has been

Perjantai 20.4.2018 - Annina Ruottu

“ Luistelen siihen suuntaan, mihin kiekko kulkee, en sinne, missä se on ollut”. Tämä jääkiekkolegenda Wayne Gretzkyn lausahdus on ollut yritysmaailmassa pitkään käytössä. Lauseella on edelleen paikkansa, eikä vähiten tämän päivän yhteiskunnallisissa muutoksissa.

Kaksi isoa muutosta, jotka ovat mullistaneet maailmaa ja joiden eteenpäin kulkua emme pysty pysäyttämään, vaikka ehkä haluaisimmekin, ovat globalisaatio ja digitalisaatio.

Molemmat ovat haasteellisia, koska muutosten myötä tulee aina seurauksia, jotkut positiivisia, jotkut negatiivisia. Toisille muutokset ovat pelottavia, toiset taas näkevät niissä mahdollisuuksia. Harva iso muutos on heti valmis, korjauksia pitää tehdä ajan myötä.

Globalisaatio on ollut vauhdissa jo pitkään. Vaikka jotkut valtiot sulkevat rajojaan, ne eivät voi estää sen etenemistä. Nämä valtiot jäävät tuolloin pois tärkeästä prosessista, globalisaation hallinnasta. Samoin on digitalisaation kanssa. Teknologian kehitys on muuttanut ihmisen elämää ja muutos jatkuu yhä nopeampaan tahtiin. Jos jäämme vanhojen teknologioiden ja ajatusmallien varaan, putoamme pois kasvusta ja kehityksestä. Jos olemme mukana muutosprosesseissa, kykenemme vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan asiat etenevät.

Kansainvälinen tilanne vuonna 2018 on hyvin erilainen kuin esimerkiksi vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Meillä on nykyään vakiintunut paikkamme Euroopassa, se on osa laajempaa kotiamme. Suomi on pieni maa, joka hyötyy yhteistyöstä muiden maiden kanssa. Ne pohjimmaiset syyt, jotka yhdistävät meidät juuri Eurooppaan, ovat arvomme, kuten demokratia ja ihmisoikeudet. Viime vuosina arvomme on kyseenalaistettu eri lailla ajattelevien toimesta. Tahojen, joiden merkitys maailmanpolitiikassa on kasvanut ja kasvaa. Demokratia, tai lännen hegemonian säilyminen, eivät ole itsestäänselvyyksiä. Puolustaaksemme arvojamme jatkossakin, meidän on kuuluttava siihen ryhmään, joka seisoo samanlaisten perusarvojen takana. Tässä kansainvälisessä tilanteessa, jättäytyminen EU:n, ja sen kehityksen ulkopuolelle, olisi meiltä suuri virhe.

Digitalisaatio on nopeuttanut globalisaatiota ja toisinpäin. Ennen niin hölmöiltä vaikuttaneet tieteistarinat tulevaisuuden maailmasta ovat monin tavoin lähellä tämän päivän realismia. Tämän päivän uusi, on huomenna jo vanha. Digitalisaation nopeissa muutoksissa on muistettava pitää huolta niistä, jotka eivät pysy tahdissa mukana. Kun olemme itse kehittämässä muutoksia, osallistumme niiden hallintaan ja sääntöjen luomiseen, sekä kykenemme vaikuttamaan muutosten aiheuttamiin seurauksiin. Virheitä nopeassa myllerryksessä tapahtuu varmasti, siksi pitää olla suunnitelmia myös niiden varalle.

Wayne Gretzkyä hieman muunnellen: On parempi olla mukana vaikuttamassa tulevaisuuteen, kuin antaa muiden päättää siitä puolestamme, tai haikailla entiseen.

Paluuta samanlaiseen ei ole.

Annina Ruottu (PhD, VTM)
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Tuottajaa ei jätetä

Torstai 21.12.2017 - Henna Takatalo

Henna_Takatalo.jpgTuottajaa ei jätetä

Aika ajoin saa kuulla miten ihmisiä mietityttää, että onko tuottaja unohdettu. Tekeekö Sipilän hallitus tuottajan eteen enää mitään? Keskustan politiikka keskittyy liikaa kaupunkeihin? Lohdutukseksi voin sanoa että ei, tuottajaa ei ole unohdettu. Keskusta on saanut hallituksessa aikaan paljon tuottajien hyväksi. Listaan esimerkkejä:

Ruokavientiä on tuettu 3,5 miljoonalla eurolla. Näin olemme saaneet markkinat auki Kiinassa sianlihalle ja kaurahiutaleille. Myös kananmunia voidaan nykyään viedä Hong Kongiin. Food from Finland -vienninedistysohjelma levittää tietoisuutta ja tekee suomalaisesta ruoasta brändiä ulkomailla. Eviralle on myös lisätty henkilöresursseja avaamaan vientimarkkinoita. Näillä toimilla Venäjän pakotteena asettamasta elintarvikkeiden tuontikiellosta aiheutunut vientivaje on saatu lähes kokonaan paikattua. 

Varainsiirtoverolakimuutos tulee voimaan 2018 vuoden alussa. Maatilan muuttaminen osakeyhtiöksi vapautetaan varainsiirtoverosta. Ennen tätä muutosta veroja saattoi kertyä maksettavaksi jopa yli kymmeniä tuhansia euroja. 

Myös pienimuotoista tilamyyntiä on helpotettu, MYEL -maksujen viivästyskorkoja laskettu, maidontuotannolle myönnetty kriisitukea ja maanviljelijöiden jaksamisen tuettu. 

Nyt viimeisimpänä uudistuksena maa- ja metsätalousministeriö linjaa, että ravintoloiden on ilmoitettava lihan, kalan ja kalajalosteiden alkuperä. Asia on käsiteltävänä nyt EU:n komissiossa. Jos komissio hyväksyy asetuksen, sen arvioidaan astuvan voimaan ensi keväällä. Tosin, matkailu- ja ravintola-ala protestoi tätä vastaan. Mielestäni on merkillistä miten esimerkiksi tarjoilija tai kokki ei voi tukea ruoan alkuperän ilmoittamista. Kuvittelisin, että on ammatillista tietää valmistamansa ruoan alkuperä tai kun kysyttäessä tietää mistä liha tulee. Kyseessä on kuitenkin vain lihan, kalan ja kalajalosteiden alkuperän ilmoittaminen. Mielestäni tämä uudistus on enemmän kuin kohtuullinen ja antaa tuottajan työlle sekä eläimelle ansaitsemansa arvon. 

Tuottajia ei ole unohdettu. Tälläkin hetkellä olen osana Keskustan ruokatyöryhmää, jossa pyritään miettimään erilaisia tapoja auttaa tuottajaa, edistää kannattavuutta, vientiä ja myyntiä. Kuten esimerkiksi viljelijöiden hyvinvointia, sivuelinkeinoja, energiatuotannon mahdollisuuksia, ruokakulttuurin vaikutuksia, ruoan tulevaisuutta, eläinten hyvinvointia, ympäristövaikutuksia, tukijärjestelmän ongelmallisuutta, normien purkua, kansainvälisiä kauppaneuvotteluita, tutkimista ja koulutusta.  Teemme töitä sen eteen, että tulevaisuudessakin olisi mahdollisuus syödä kotimaista ruokaa. Tavoitteena on tyytyväinen tuottaja ja hyvinvoiva maaseutu. 

Henna Takatalo (Kesk.), Liedon kunnanvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuottaja, maaseutu, maanviljely, eu, maatalous

Tuleeko Pörriäisestä uusi Caruna?

Keskiviikko 22.11.2017 - Annina Ruottu

Tuleeko Pörriäisestä uusi Caruna?Käyttäjän AnninaRuottu kuva

22.11.2017 Annina Ruottu

Taloudellisessa kriisitilanteessa tämä voi olla houkutteleva vaihtoehto kunnille, mutta pidemmällä aikavälillä kohtalokas kansalaisille. Kun suuryritys ottaa vallan, se tarkoittaa, että toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi tulee voiton maksimointi. Jos voittoa ei tule, on säästöjen syntymiseksi esimerkiksi lakkautettava toimintoja tai nostettava hintoja.

Kyse on palveluista, joita jokainen meistä tarvitsee enemmän tai vähemmän. Välttämättömiä palveluja, joihin kaikilla on oltava tasa-arvoinen pääsy, tuloista riippumatta. Siksi vallankahvassa tulisi olla vahvimmin kiinni julkinen toimija, eikä voittoja maksimoiva monopoli.

Alkuvaiheessa pörriäiset toki lupaavat monenlaista hyvää ja ihmiset ovat tyytyväisiä, kun palvelut luvataan pitää lähettyvillä. Mutta miten kauan kansalaiset pidetään tyytyväisinä? 

Esimerkkinä tapaus Caruna. Kuinkahan moni kansalaisista kokee, että oli hyvä asia, kun Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta yksityistettiin ja Caruna sai monopoliaseman? Kuluttajille hinnat nousivat ja veroja yritys maksaa Suomeen vain 0,28 prosenttia. 

Valinnanvapautta Meri-Lapin malliratkaisu ei palvele. Monopoliaseman saanut suuryritys on silloin ainoa valinta. 

Pörriäisiäkin tarvitaan ja yksityiset palvelut tulisivat olla osana tulevaisuuden sotea, mutta niiden ei tule olla sen ainoa osa. Yksityiset palvelut tarkoittavat myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ei vain yhtä tai paria jättiyritystä.

Kuka näitä suuryrityksiä Suomessa johtaa? Useampi kokoomusvaikuttaja on siirtynyt viime vuosina politiikasta juurikin kyseisten terveysjättien johtoon. Samaiset vaikuttajat lobbaavat nyt kuntia myymään kiinteistönsä yritykselle ja vielä enemmän: ne tarjoavat Meri-Lapin kaltaista mallia muillekin. Tämä tarkoittaa monopoliasemaa suuryritykselle. 

On löydettävä muu ratkaisu kriisikuntien ongelmiin kuin Meri-Lapin malli. Jotta päätösvalta pysyy julkisen puolen käsissä ja julkiset palvelut säilyvät tulevaisuudessakin, soteuudistus on turvattava.

Annina Ruottu

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotimaa, meri-lappi, mehiläinen, sote, suuryritykset

Faktat mielikuvien edelle

Perjantai 27.10.2017 - Annina Ruottu

Faktat mielikuvien edelle

Pu­heen­vuo­ro 

Seu­raan päi­vit­täin kan­sain­vä­lis­tä po­li­tiik­kaa sekä tu­le­via pre­si­den­tin­vaa­le­ja. Ase­tan kor­ke­at stan­dar­dit vaa­leil­le ja niis­sä ole­vil­le eh­dok­kail­le.

Ha­lu­an, et­tä eh­dok­kaat ase­te­taan läh­dös­sä sa­mal­le kalk­ki­vii­val­le. Ha­lu­an, et­tä seu­raa­va pre­si­dent­tim­me on eri­no­mai­nen ul­ko­po­li­tii­kan osaa­ja, sil­lä kan­sain­vä­li­nen ti­lan­ne on haas­ta­va. Em­me elä eris­tyk­sis­sä maa­il­man po­li­tii­kas­ta, vaan olem­me osa sitä. Tu­run puu­ko­tuk­set ovat jul­ma osoi­tus sii­tä.

Ul­ko­po­li­tiik­ka on herk­kä laji, sii­nä vaa­di­taan laa­jaa tie­to­tai­toa. Tar­vi­taan dip­lo­ma­ti­aa, ky­kyä löy­tää kul­tai­nen kes­ki­tie. Maa­il­mas­sa on lii­kaa se­ka­vuut­ta ja ää­ri­päi­den ai­heut­ta­mia konf­lik­te­ja.

HA­LU­AN pre­si­den­tin, jol­la on ul­ko­po­li­tii­kas­ta vank­ka ko­ke­mus ja joka pu­huu kan­sal­le ym­mär­ret­tä­väs­ti maa­il­man ta­pah­tu­mis­ta.

Ha­lu­an pre­si­den­tin, joka on mal­til­li­nen ja dip­lo­maat­ti­nen. Ää­ri­päät ovat vaa­ral­li­sia, ei vain toi­sil­leen, vaan kai­kil­le. Ha­lu­an myös, et­tä pre­si­dent­tim­me myön­tää puo­lu­e­taus­tan­sa, ei­kä pii­lo­ta sitä mie­li­ku­vien taak­se.

Vah­vim­mil­la osaa­mi­ses­sa ja ko­ke­mus­ten­sa kaut­ta on Mat­ti Van­ha­nen. Kes­kus­tan eh­do­kas.

Moni sa­noo, et­tä kos­ka is­tu­va pre­si­dent­ti on ihan hyvä, an­ne­taan vaan jat­ko­ai­ka, tur­ha läh­teä haas­ta­maan hän­tä. Olen eri miel­tä. Näin tär­ke­ää pes­tiä ei pidä luo­vut­taa il­man reh­tiä ki­saa. De­mok­ra­ti­aan kuu­luu vaa­lit.

NÄMÄ ovat puo­lu­e­po­liit­ti­set vaa­lit. Sitä ei­vät kaik­ki myön­nä ja va­li­tet­ta­vas­ti tämä har­ha on upon­nut kan­saan.

Joi­hin­kin mei­hin kes­kus­ta­lai­siin­kin. Ha­lu­am­me­ko pre­si­den­tin, joka toi­mii kes­kus­tan, vai jon­kun muun puo­lu­een ar­vo­maa­il­man poh­jal­ta?

Ää­ni Nii­nis­töl­le on lo­pul­ta ää­ni ko­koo­muk­sel­le. Ää­ni Van­ha­sel­le on ää­ni kes­kus­tal­le.

Nämä vaa­lit ovat tär­ke­ät mo­nes­sa mie­les­sä. Ne an­ta­vat suun­taa sii­hen, mi­ten kes­kus­ta me­nes­tyy seu­raa­vis­sa kol­mis­sa vaa­leis­sa. Vai­ku­tus ker­taan­tuu.

MAT­TI VAN­HA­NEN ja puo­lue te­ke­vät osan­sa kam­pan­jas­ta. Voit­toon tar­vi­taan ken­tän laa­ja tuki eri­no­mai­sen eh­dok­kaam­me puo­les­ta.

Kes­kus­tan ul­ko­po­li­tiik­ka ja ar­vo­maa­il­ma on vank­ka kal­lio, jo­hon on Suo­men 100-vuo­ti­ses­sa his­to­ri­as­sa luo­tet­tu. Suo­mi oli­si hy­vin eri­lai­nen il­man kes­kus­tan lin­jauk­sia. Tä­hän pe­rus­taan on pa­ras tur­va­ta jat­kos­sa­kin.

 

Kir­joit­ta­ja on kes­kus­ta­nais­ten va­ra­pu­heen­joh­ta­ja

Teksti Suomenmaasta 17.10.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Annina Ruottu: Politiikka voi olla vaikea laji herkälle ihmiselle

Maanantai 13.2.2017 - Suomenmaa

Moni luulee, että voi vaikuttaa, kun kirjoittelee ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa, sanoo keskus­ta­naisten vara­pu­heen­joh­taja Annina Ruottu.

Hän istuu kotonaan varsi­nai­suo­ma­lai­sessa perin­ne­mil­jöössä. Piirongin päällä on keskus­ta­naisten, keskustan ja Liedon kunnan viirit.

Ruottu kieltää valtavaa mustaa koiraansa kuolaamasta toimittajan päälle ja jatkaa pohdintaa siitä, miksi politiikkaan kannatta lähteä mukaan.

– Päätöksiä tehdään vain politiikassa. Tässä voi vaikuttaa asioihin aina päätöksen syntymiseen saakka.

TURUSSA syntyneen ja kasvaneen Ruotun matka poliitikoksi ei kulkenut suorinta reittiä.

Kulta­sep­päisän ja toimis­to­pääl­lik­kö­äidin tytär oli nuorena kiinnostunut puolueista ja kävi ystäviensä mukana kokoo­mus­nuorten tilai­suuk­sissa.

– Turussa on perinteisesti vaikuttanut vahvana vain kaksi puoluetta: kokoomus ja SDP. Näistä SDP vaikutti vielä vieraammalta kuin kokoomus.

KOKOOMUKSEN toiminta ei kuitenkaan vakuuttanut Ruottua.

Hän kaipasi poliittista keskustelua, mutta joutui toteamaan, että puolueen nuori­so­po­lii­ti­koille annettiin mielipiteet ylhäältä päin sen sijaan, että he olisivat itse punninneet asioita.

– En tuntenut olevani oikeassa porukassa ja häivyin vähitellen pois toiminnasta. Päätin, että minusta tulee tutkija, ei poliitikkoa, Ruottu kertoo.

 

JARI LAUKKANEN

KESKUSTA ei tullut kerrostalossa kasvaneelle Ruotulle mieleenkään mahdollisena poliittisena kotina.

Ei opis­ke­lu­ai­koina eikä myöhemmin, kun hän päätti lähteä mukaan kunta­po­li­tiik­kaan kokoomuksen listalta.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä keskustasta enkä ollut törmännyt sen ideologiaan missään. En edes yliopistossa, vaikka olen poli­tii­kan­tut­kija, hän kertoo.

Ruottu uskoo, että keskusta löytäisi kaupun­ki­kan­nat­ta­jansa, kun se osaisi puhua aatteestaan.

– Koska keskusta-aate ei edusta mitään ismiä, se saa todella vähän huomiota, kun kouluissa käydään läpi poliittisia ideologioita, hän pohtii.

 

En ollut törmännyt keskustan ideologiaan edes yliopistossa, vaikka olen poli­tii­kan­tut­kija.

Annina Ruottu

RUOTTU löysi keskustan ajauduttuaan napit vastakkain kokoomuksen kanssa.

Erimie­li­syyttä aiheutti Aurajoen kansal­lis­mai­se­maan suunniteltu kerros­ta­lo­alue, jonka vastustaminen oli yksi Ruotun keskeisistä vaali­tee­moista.

Hän oli muuttanut vastikään perheensä kanssa Yhdys­val­loista Suomeen.

– Voi olla, että näin kaukaa tulleena maiseman eri vinkkelistä kuin siihen tottuneet paikalliset.

Kokoomuksessa ymmärrystä maiseman ainut­laa­tui­suu­delle ei kuitenkaan löytynyt.

– Siinä vaiheessa oli selviö, että en kuulu siihen porukkaan enkä ole koskaan kuulunut, Ruottu muistelee.

SITOU­TU­MAT­TO­MAKSI valtuustossa heittäytynyt Ruottu alkoi käydä läpi muita puolueita ja luki ensimmäistä kertaa keskustan ohjelmia. Se oli rakkautta ensi­sil­mäyk­sellä.

– Aate kolahti ihan täysillä. Ihmettelin, että miten voi olla, että on olemassa näin oma juttu, mutta en ole tiennyt siitä mitään!

Myös paikalliset keskus­ta­laiset tekivät Ruottuun myönteisen vaikutuksen.

– He olivat jotenkin pehmeämpiä kuin kokoo­mus­laiset, hän pohtii.

 

JARI LAUKKANEN

KOLME vuotta myöhemmin Ruottu on lähes kaikille aktiivisille keskus­ta­lai­sille tuttu nimi, sillä hän pyrki kesällä keskustan vara­pu­heen­joh­ta­jaksi.

Ensi­ker­ta­lainen sai vaalissa komeat 735 ääntä. Ehdo­kas­pu­heiden jälkeen moni kiitteli Ruotun raikasta ja asiakeskeistä otetta.

Ruottu ei silti ole pelkkä asian­hoi­ta­ja­po­lii­tikko.

– Olen idealisti. Puolueen ideologia on minulle erittäin tärkeää. Jos poliittisessa toiminnassa ei pääse miettimään asioiden syitä ja seurauksia, se ei ole sitä, mitä haen politiikalta.

KESKUS­TA­LAI­SUUS on Ruotulle pienen ihmisen, inhi­mil­li­syyden ja ihmisyyden puolustamista.

– Moni muu puolue on hyvin mate­ri­a­lis­tinen. Se tuo politiikkaan kovuutta, hän pohtii.

Ruotun mielestä keskustan pitäisi tuoda aatettaan enemmän esiin toiminnassaan ja poli­tii­kas­saan. Etenkin nyt, kun puolue tekee hallituksessa vaikeita päätöksiä.

– Pitäisi näyttää ihmisille, että keskusta on muutakin kuin halli­tus­po­li­tiikka. On erittäin tärkeää kertoa, miten ratkaisisimme asiat, jos voisimme päättää niistä yksin.

RUOTTU korostaa, että aate­po­li­tii­kassa ei ole kyse vain näkyvien poliitikkojen lausunnoista, vaan myös ruohon­juu­ri­tason työstä.

Hän järjestäisi ennen kuntavaaleja kaikilla avoimia aateiltoja, joissa erilaiset keskus­ta­po­lii­tikot kertoisivat mitä keskus­ta­lai­suus heille tarkoittaa.

Lisäksi Ruottu nostaisi rohkeasti esiin keskus­ta­laisia ihmisiä.

– Moni löytää puolueen samaistumalla. Huomaa, että tuo ihminen on saman­tyyp­pinen kuin minä, ja hän on keskus­ta­lainen, Ruottu pohtii.

Myös uudenlaisia vies­tin­tä­ta­poja tarvitaan.

– Voisiko keskusta esimerkiksi järjestää kaduilla perfor­mans­seja, joista näkyisi, miten olemme erilaisten ihmisten arjessa mukana, Ruottu heittää.

 

Moni löytää puolueen samaistumalla.

Annina Ruottu

RUOTTUA hirvittää, miten armottomasti poliitikkoja kohdellaan koventuneessa keskustelussa.

– Kuka enää jaksaa lähteä mukaan, jos poliitikot ovat julkista riistaa? Politiikka voi olla vaikea laji herkälle ihmiselle.

Mietis­ke­le­mi­sestä ja asioiden analy­soin­nista pitävä tutkija myöntää, että politiikassa toimiminen ei ole ollut helppoa hänellekään.

– Moni asia tuntui alussa luon­not­to­malta. Politiikassa pitäisi olla ulos­päin­suun­tau­tunut. Olen keskustelija, en viihdyttäjä, Ruottu kertoo.

RUOTUN kodin hirsiseinät ja lattialankut henkivät historiaa. Parisataa vuotta vanhassa rakennuksessa on aiemmin kokoonnuttu kunnan­val­tuuston kokouksiin.

Talossa riittää remontoitavaa, mutta kahden lapsen kasvettua aikaa on myös politiikalle. Tulevaisuus näyttää, miten syvälle politiikan kiemuroihin Ruotun polku vie.

Menestymisen painetta hän ei myönnä kantavansa.

– Teen asioita, jos ne tuntuvat oikeilta, mutta en ajattele, että minusta pitäisi ehdottomasti tulla ammat­ti­po­lii­tikko.

Sen verran keskus­ta­kär­pänen on kuitenkin puraissut, että Ruottu uskoo politiikan aina säilyvän elämässään tavalla tai toisella.

Jos perheen lapset suuntaavat tule­vai­suu­dessa valtameren taakse, haluaa Ruottu eläke­päi­vi­nään viedä keskusta-aatetta Amerikkaan.

– Yhdysvaltojen joko-tai-politiikassa tarvittaisiin keskus­ta­laista maltil­li­suutta ja rauhaa rakentavaa otetta.

Eeva Kärkkäinen,  Suomenmaa, 3.2.2017 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, keskusta, annina ruottu

Lihaverolle kenkää!

Maanantai 6.2.2017 - Henna Takatalo

Henna_Takatalo.jpg

Lihaverolle kenkää!

Nuoremman polven demarit ehdottivat Sdp:n puoluekokouksessa lihaveroa. Tämä ei kuitenkaan mennyt läpi puoluekokouksessa. Tästä nuoret demarit kimpaantuivat. ”Lihansyönti on suurin ilmastouhka ja te vain nauratte sille” Myös Demarinuorten poliittisessa ohjelmassa 2016 lausutaan näin: ”Lihantuotanto on suurin yksittäinen ilmastolle haitallisten päästöjen aiheuttaja. Suomen tulee vähentää tehotuotetun lihan kulutusta siirtämällä sen tukia vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tukemiseen ja asettamalla erillinen lihavero tehotuotetulle lihalle.” 

Tässäpä Keskustanuoren näkökulmaa asiasta: Suomessa on maailman ympäristöystävällisin ja eettisin maaseutu. Suomi ei ole tehotuotantomaa. Suomessa Keskusta vie koko ajan eteenpäin uusiutuvan- ja bioenergian käyttöä. Bioenergian lähteitä on esimerkiksi eläinten lanta. Viljakasvien viljelyyn kelpaamattomat nurmet hyödynnetään laidunmaina. 

Suomi on siitä hieno maa, että täällä on otolliset olot naudanlihantuotantoon. Meillä on makeaa vettä ja loistavia nurmia. Maaperämme sopii hyvin viljakasvien viljelyyn. Meidän tuotantomme on sopivassa suhteessa veden ja maan kanssa. Koko asian ydin ja ratkaisu on: Osta vain Suomalaista lihaa. Näin tiedät, että syöt vastuullisesti tuotettua lihaa. 

Mielestäni on tekopyhää ajatella lihaveroa samaan aikaan kun halpuutetaan ja hankitaan ulkomailta antibiottilihaa. Suljemmeko tässä asiassa vain silmämme emmekä katso Amerikan oikeita tehotuottajia? Näemme vain omat kansalaisemme tehotuottajina. On jokaisen ihmisen vapaus ostaa kaupasta kohtuuhintaista laadukasta Suomalaista lihaa, joka on lähellä tuotettu. Tasa-arvo ennen kaikkea. Ollaan ylpeitä monimuotoisesta maaseudustamme.

Henna Takatalo

Eläinhoitolayrittäjä ja tulevaisuuden maanviljelijä

Liedon Keskustan kunnallisvaaliehdokas 2017

Varsinais-Suomen Keskustanuorten johtokunnan jäsen

Liedon Keskustan Johtokunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lihavero, demarinuoret

Kuntapäättäjä, ole valpas!

Keskiviikko 18.1.2017 - Annina Ruottu

Annina_Suomenmaa.jpg

Kuntapäättäjä, ole valpas!

Puheenvuoro Keskustan pitkään toivoma maakun­tau­u­distus on toteutumassa. Muutos on suuri ja suuria ovat vaiku­tuk­sel­taan myös sitä kohti askel askeleelta tehdyt päätökset.

Kunta­päät­tä­jille, etenkin kunnan­hal­li­tusten edustajille, tuodaan monenlaisia muutokseen liittyviä esityksiä ja lausuntoja hyväk­syt­tä­väksi. Jotkut niistä toimivat käytännössä maakun­tau­u­dis­tusta vastaan.

Elämmekin nyt kunta­po­li­tii­kassa aikakautta, jolloin päättäjien on syytä olla erityisen valppaana. Päätöksillä vaikutetaan pitkälle tule­vai­suu­teen.

KAIKKI virkamiehet ja muut esitysten laatijat eivät ole maakun­tau­u­dis­tuksen kannalla. Pieniltäkin tuntuvien päätösten kautta jaetaan tulevaisuuden poliittista valtaa, mikä vaikuttaa kunnan ja maakunnan tulevaan tilaan.

Kunta­päät­täjät tekevät valintoja siitä, mennäänkö käytännön ratkaisujen kautta kohti keskustan toivomaan maakun­ta­mallia tai jotain muuta, keskit­tä­vämpää mallia.

Viime halli­tus­kauden aikaisiin kunta­lii­tok­siin ja suurkuntiin liittyvät päämäärät, joita etenkin kokoomus ja SDP ajoivat, ovat edelleen joidenkin toiveissa.

Keskit­tä­mis­po­li­tiikan sijaan keskustan maakun­tau­u­distus antaa sananvaltaa muillekin kuin isoille kaupungeille ja niiden valta­puo­lu­eille.

ON erittäin tärkeää, että me keskus­ta­laiset kunta­päät­täjät tuemme omalla päätök­sen­te­ol­lamme omien ministeriemme johtamaa uudistusta kunnissamme.

On käytävä avointa keskustelua siitä, mitä erilaiset lausunnot ja esitykset todella tarkoittavat, mikä on puolueemme kanta niiden suhteen ja seurattava tätä linjaa.

Viisautta on myöntää, jos joku asia jää epäselväksi ja pyytää ennen päätök­sen­tekoa neuvoa esimerkiksi piiristä.

Jotta maakun­tau­u­distus viedään keskus­ta­lai­sit­tain onnistuneesti maaliin, tulee jokaisen kunta­päät­tä­jämme puhaltaa yhteen keskus­ta­lai­seen hiileen. yt kuntatasolla tehdyt päätökset vaikuttavat puolueemme tule­vai­suu­teen ja poliittisiin voima­suh­tei­siin myös maakun­ta­ta­solla.

Kirjoittaja on Suomen Keskus­ta­naisten vara­pu­heen­joh­taja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, keskusta

Vahvojen oluiden ja limuviinojen saatavuutta ei saa helpottaa!

Torstai 29.12.2016 klo 9:13 - Minna Hallanheimo

Vahvojen oluiden ja limuviinojen saatavuutta ei saa helpottaa!

Suomessa on käynnissä alkoholilakiuudistus, joka on herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa. Lakiuudistus on lähtenyt marraskuussa lausuntokierrokselle. Jos uusi alkoholilaki astuu esitetyssä muodossa voimaan, jatkossa kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista saa ostaa enimmillään 5,5 prosenttisia alkoholituotteita entisten 4,7 prosenttisten juomien sijaan. Arkielämän kokemusten ja tehtyjen tutkimusten perusteella tiedämme, että saatavuuden helpottaminen lisää kulutusta, ja sen myötä alkoholin mukanaan tuomia haittoja.

Vahvojen oluiden ja limuviinojen saatavuuden helpottaminen on kyseenalaista ja huolestuttavaa etenkin nuortemme kannalta, koska tiedämme, kuinka kalliiksi yhteiskunnallemme alkoholihaitat jo nyt tulevat, inhimillistä tuskaa ja kärsimyksiä väheksymättä.

Normienpurkutalkoot ovat monilta osin tervetulleita, mutta purkamalla alkoholinormeja, voi purkautua myös kehitys kohti terveempää yhteiskuntaa.

Minna Hallanheimo

EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdistys ry:n pj.

Julkaistu:

Turun Tienoo 6.12

Auranmaan Viikkolehti 7.12

Turun Sanomat 8.12

Aamulehti 9.12

Kommentoi kirjoitusta.

Totuus on vielä selvittämättä

Torstai 29.12.2016 klo 9:12 - Minna Hallanheimo

Totuus on vielä selvittämättä

Taistelu suomalaisten oikeusturvasta alkaa olla loppusuoralla. Jäljelle on jäänyt nippu laskuja, tuhansia menetettyjä työtunteja ja lähes seitsemän vuotta menetettyä normaalia perhe-elämää.

Kallela-Marttila-voimalinja on saanut melko runsaan mediahuomion, eikä syyttä. Fortum sähkönsiirto Oy (FSS, nykyisin Caruna) haki voimalinjalle paikkaa Tarvasjoelta syystä, jota kukaan ei tiedä vieläkään. Alun perin seutukaavassa Marttilan puolelle kaavoitettu linja siirtyi yllättäen Tarvasjoelle, 3,6 kilometrin päähän kaavavarauksesta. Voimalinja-hankkeesta pidettiin viranomaisneuvottelu 2007. Neuvottelusta puuttui Varsinais-Suomen liiton edustaja, jonka velvollisuuksiin olisi kuulunut tuoda kaavavaraus esiin. Näin kaavavaraus jäi tulematta viranhaltijoiden, sekä Tarvasjoen teknisen johtajan tietoon. Tosin Tarvasjoen olisi itsekin pitänyt selvittää alueensa kaavoitustilanne.

13.5.2008 nähtäville asetetussa Lääninhallituksen lehtikuulutuksessa (TS) ja Energiamarkkinaviraston rakennuslupahakemuksessa oli kaksi perustetta linjan rakentamiselle: ”Paimiossa sijaitseva Juntolan sähköasema on rakennettu jo 1960-luvulla ja sijaitsee lisäksi kulutuspisteisiin nähden syrjässä. Marttilan alueen sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan mm. uuden kasvihuoneen takia (arvio 1,6 MW).”

Kasvihuoneen rakentamisesta tai sen suunnitelmista ei löydy ainuttakaan dokumenttia tai kirjausta. Ehkä tällä perättömällä kasvihuoneella saatiin lehden lukijat luulemaan, että voimalinja tulisi Marttilaan. Samaan aikaan Varsinais-Suomen liitossa valmisteltiin uutta maakuntakaavaa, jossa yritettiin siirtää Marttilaan merkattu voimalinja Tarvasjoen puolelle.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylitarkastaja sekä ympäristöministeriön (YM) ylitarkastaja olivat Tarvasjoella maastokatselmuksessa vuonna 2009. Kaavoista vastaava YM:n ylitarkastaja ihmetteli, miten Tarvasjoen linjaukseen on päädytty, sillä olemassa on kaksi muutakin vaihtoehtoa. TEM:n ylitarkastaja lupasi: ”Pyydämme Fortumilta laskelmat, joiden perusteella linjaus on tehty ja katsomme päätyvätkö omat asiantuntijamme samaan” (Auranmaan Viikkolehti 17.11.2009). Haltian lupaamia puolueettomia laskelmia ei ole tähän päivään mennessä saatu.

Kun perusteluja voimalinjan siirrolle ei ollut, vaati Varsinais-Suomen liiton hallitus, että seutukaavaa eli Marttilan linjausta noudatetaan. Maakuntahallituksessa voimalinjamerkintä oli uudessa maakuntakaavakartassa seutukaavan osoittamassa paikassa. Kun kaavakartta tuli maakuntavaltuutetuille, voimalinjamerkintä oli hävinnyt kokonaan kaavakartasta. Kaavamerkintä ei itsestään katoa monistettaessa. Ympäristöministeriön virkamies huomasi puutteen, kun hän valmistautui tapaamiseen maanomistajien kanssa TEM:ssä. Voimalinjamerkintä saatiin takaisin Marttilaan teknisen virheen korjauksena. Maakuntaliiton olisi pitänyt vaatia Fortumilta luontoselvitys Marttilan linjauksesta, koska ylin päättävin elin eli maakuntavaltuusto oli niin päättänyt. Koska he eivät sitä vaatineet, YM ei voinut vahvistaa voimalinjamerkintää Marttilan puolelle, minkä seurauksena voimalinja merkintä poistettiin koko maakuntakaavasta. On pakko perään kysyä maakuntahallituksen vastuuta laiminlyönneistä.

Kun kantelimme oikeuskanslerille viranomaisten sotkuista, oikeuskansleri vastasi 1.11.2012 muun muassa luvattuihin laskelmiin seuraavasti: ”Apulaisoikeuskanslerin sijaisen selvityspyynnön johdosta annetussa selvityksessä todettiin muun ohella, että TEM on neuvotellut lausunnosta 26.9.2012, jolloin sovittiin, että FSS toimittaa lausunnon johdosta vastineen. Kanteluasiakirjoihin sisältyvästä vastineesta ilmenee, ettei mainittuja tietoja ole edelleenkään luovutettu sen vuoksi, että FSS:n mielestä Tarvasjoen linjaus on ainoa toteuttamiskelpoinen linjaus.”

Virheiden ja epäselvyyksien vyyhti on käsittämätön. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, mutta silti oikeusasteet ovat tutkineet valitukset vain osittain tai eivät lainkaan. Muuntoaseman rakennusluvasta teimme oikaisuvaatimuksen Liedon kuntaan, koska rakennuslupa oli haettu energiamarkkinavirastolta linjalle Kallela-Marttila ja pakkolunastus tehtiin linjalle Kallela-Tarvasjoki. Rakennuslupa oli voimassa viisi vuotta. Kun se umpeutui, Caruna haki uutta rakennuslupaa nimellä Kallela-Tarvasjoki. Tämä ei poista tosiasiaa, että pakkolunastus on tehty Kallela-Marttila rakennusluvalla. Päätöksiä tehneet tahot ovat vedonneet sähkömarkkinalakiin, mutta asioiden valmistelussa on monia muitakin lainkohtia, jotka eivät ole meidän käsityksen mukaan toteutuneet tässä hankkeessa. Liedon päättäjillä ja kunnalla on nyt mahdollisuus näyttää, onko Suomi vielä oikeusvaltio.

Julkaistu Turun Tienoossa 28.4.2016

Minna Hallanheimo 

Kallelalaisten yhteyshenkilö

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Rahastusta

Lauantai 10.9.2016 klo 9:10 - Annina Ruottu

Suomessa varallisuustasosta huolimatta jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin kyvyt ja innostus riittävät.

Lukiossa itse koulutus on ilmaista. Sen sijaan kirjat, sekä muu materiaali ovat kalliita.

Taloudellisesti uusi opetussuunnitelma tarkoittaa lukiolaiselle sitä, että käytettyinä ei kirjoja voi hankkia. Ne pitää ostaa uutena.

Tutustuin lukiota aloittavan kurssimateriaaliin. Yllätyin, että pakollisiin hankintoihin kuuluvat mm. musiikin oppikirjat, sillä yläkoulussa sellaisia ei ollut.

Oletin, että digitaaliset kirjat tulisivat opiskelijalle edullisemmaksi. Lopulta ne maksavat kuitenkin suurin piirtein saman kuin paperiset versiot. Niitä ei voi myydä eteenpäin, kuten ei myöskään tehtäväkirjoja tai kielten kirjoja, joihin on yhdistetty sekä luku- että tehtäväosat.

Oppikirja-alessa saattaa saada kirjakaupan jäsenkortilla 20 prosenttia kokonaissummasta pois. Näin kirjojen, vihkojen, kynien ym. summaksi tulee hieman vajaa 600 €, tässä ei kuitenkaan ole mukana kaikkia vuoden opiskeluun tarvittuja kirjoja. Kaikkia ei tarvitse heti ostaa, tosin alennus kestää vain määrätyn ajan, siinä mielessä ne kannattaa hankkia tämän ajan sisällä.

Tietokone pitää olla, sekä laskin. Eikä mikä tahansa laskin, vaan tietty malli ja merkki. Nettihaulla löytyi vaadittu laite ohjelmistolisensseineen, hintaan 168 euroa. Lukion tietokoneitten hinnat ovat alkaen 500 euroa.

Lisäksi vihot ja muu materiaali. Edullisin penaali maksoi kaupassa 7,95 euroa. Muuntelin summia Suomen markan aikaiseen aikaan, jolloin itse kävin lukion: karkeasti 48 markkaa pienestä kangaspalasta ja vetoketjusta! Lukion käyminen maksaa keskimäärin 2500 euroa, eli noin 15 000 vanhaa markkaa.

Maailma on muuttunut kaikin tavoin, mutta silti. Päällimmäiseksi jää rahastuksen maku. Toki halvemmallakin voi päästä, jos ehtii vertailla netissä ja kaupoissa tarjouksia.

Mietin, miten yksinhuoltaja tai työtön huoltaja kykenee suoriutumaan kustannuksista. Jääkö joku nuori lukion ulkopuolelle, eikä pääse osalliseksi ilmaisesta koulutuksesta, koska oppikirjoihin, tietokoneeseen tai laskimeen ei ole varaa?

Lukio on edelleen väylä korkeakouluopintoihin. Kuinka moni meistä korkeasti koulutetuista olisi tänä päivänä korkeasti koulutettu, jos lukion käyminen olisi aikoinaan maksanut yhtä paljon?

Yhteiskunta kulkee väärää tietä ja taaksepäin, jos huoltajan kukkaron paksuus määrittää nuoren koulutus- ja ammatinvalinnat.

Annina Ruottu FT
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti vaaleja

Keskiviikko 16.3.2016 klo 16:25 - Annina Ruottu

On aika valmistautua kunnallisvaaleihin ja miettiä, miten maksimoidaan puolueen vaalimenestys.

Naiset äänestävät aktiivisesti nimenomaan kunnallisvaaleissa. Viime eduskuntavaalien tuloksessa ja naiskansanedustajiemme määrässä näkyi ehkä se, että jotkut naiset kokevat keskustan miesvaltaisena puolueena. Prosentteina keskustalaisten naiskansanedustajien määrä on 28,6, miesten peräti 71,4. Naisten osuus kaikkien puolueiden kansanedustajista on 41,5 %, miesten 58,5 %.

Naisten osuus keskustan kannattajina pitää saada nousemaan, jotta puolueen kannatus kasvaa. Uskon sen tapahtuvan, jos naisten roolia puolueessa, sen imagossa ja politiikan sisällössä voimistetaan.

Yleensä naisehdokkaat menestyvät parhaiten kaupungeissa ja eteläisessä Suomessa. Keskustalaisten ehdokkaiden kannalta tilanne on haastava. Perinteisesti kaupungeissa menestyminen on ollut hankalaa ja maaseudulla taas naisen äänestäminen on yleisesti ollut heikompaa. Onkin mietittävä uusia keinoja, miten puolue saa yleispuolueimagonsa lyötyä läpi kaupunkilaisten naisten keskuudessa ja naiset maaseudulla äänestämään naista.

Naisten roolit politiikassa ovat monimuotoisia. Joku viihtyy taustavaikuttajana, joku organisoijana, joku henkisenä tukena. Moni nainen on ahkera politiikan monityöläinen, työtä tehdään vuosi toisensa jälkeen, ilman ihmeempiä huomioimisia. He jäävät usein pimentoon, kun vaalien voittajat ovat kameroiden edessä.

Jos heitä ei olisi, vaalien voittajia olisi huomattavasti vähemmän ja mahdollisesti voittajat olisivat niitä, joilla jo on poliittinen status tai vaaleihin käytettävä varallisuus on normaalia huomattavasti korkeampi. Ilman taustalla ahkeroivia naisia, meillä olisi päättäjinä vähemmän naisia.

Naisjärjestöjen rooli naisten aktivoimisessa on tärkeä, sillä naisille voi olla korkea kynnys osallistua politiikkaan. Tutkimusten mukaan naisten luottamus omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on matalampi kuin miesten.

Yksi merkittävä tekijä naisen menestymisessä vaaleissa on ehdokasasettelu ja naisehdokkaiden osuus kokonaismäärästä. Miehiä on perinteisesti asetettu enemmän ehdokkaiksi kuin naisia, mikä vaikuttaa siihen, miten monta naista valitaan tehtäviin.

Jos erilaisia, eri ikäisiä ja eri taustan omaavia naisia ei puolueen listoilta vaaleissa löydy, ääni naiselle annetaan jollekin toiselle puolueelle. Ehdokasasettelu on siksi äärettömän tärkeää. Sukupuolten on oltava tasa-arvoisesti edustettuina.

On tärkeä hetki kysyä naisten mielipidettä ja toimia siten, että naisen ääni kuuluu puolueessa ja käytännön päätöksenteossa.

Annina Ruottu
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »