LIIKKUU, MUTTA MIHIN?

Tiistai 4.2.2020 - Juha Marjomaa


Liedon_Keskusta.PNG

Lieto, joka on yksi turun seutukunnista, on kasvattanut väkilukunsa jo yli kahdenkymmenentuhannen. Kilpailu asukkaista kasvaa kuitenkin näissä seutukunnissa, syntyvyyden laskun seurauksena. Liedon kilpailuvaltit ovat verrattain hyvät, alhainen veroprosentti, yrittäjä ystävällisyys, monipuoliset liikunta/harraste mahdollisuudet, toimiva ja liikkuva kouluverkko, sujuva varhaiskasvatus ja joustava kaavoitus.

Nyt talouden tasapainottamisen seurauksena, näihin kilpailuvaltteihin suunnitellaan muutoksia. Suurimman huomion ovat saaneet, monipuoliset liikunta/harraste mahdollisuudet, sekä toimiva ja liikkuva kouluverkko. Kouluverkko on käytännössä se, joka sääntelee liikuntapaikkojen monipuolisuutta.

Liedon liikkuva kouluverkko on osoittanut toimivuutensa jo vuosia. Mikäli lähikoulun seinät eivät enää anna periksi, voidaan oppilaita ohjata kouluun, jossa on tilaa.

Suunnitelmissa on lopettaa Tarvasjoen koulun yläaste ja Yliskulman koulu, joka toimii alakouluna. Kummankin osalla kysymys on samasta ongelmasta eli oppilasmäärän laskusta. Samanaikaisesti kuitenkin Liedon keskustan alueella
painitaan vastakkaisesta ongelmasta, oppilasmäärät ovat korkeat ja koulutiloja kaivataan lisää.

Tarvasjoen koulu on yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2001 ja viimeinen laajennus on vuodelta 2006. Oppilasmäärä noin 250, joista yläasteella 110. Ennen koulun muuttumista yhtenäiskouluksi, oppilaat kuljetettiin LiedonTarvasjoen yläasteelle (nykyinen Liedon Keskuskoulu) Liedon keskustaan. Koulutus vastuu hoidettiin käytännössä yhteistyössä naapurikunnan kanssa eikä kuljetusta toimivaan kouluun nähty ongelmaksi.

Yliskulman koulu aloitti toimintansa vuonna 1898 ja koulua on laajennettu sen jälkeen vuosina 1950, 2002, 2010. Oppilasmäärän ollessa tänä päivänä noin 80. Yläasteen yliskulmalaiset ovat perinteisesti suorittaneet Liedon Keskuskoulussa, mutta kuntaliitoksen jälkeen tuli myös mahdolliseksi yläasteeksi Tarvasjoen koulu. Liedon Keskuskoulun lisääntyneen oppilasmäärän johdosta ja liikkuva kouluverkko antoi mahdollisuuden osoittaa yliskulmalaisille yläkouluksi Tarvasjoen koulun. Tästä tosin kuului soraääniä, miksei oppilailta tai vanhemmilta kysytä mielipidettä?
Toteutus oli kuitenkin helppo ja edullinen vaihtoehto, Tarvasjoella oli tilaa ja terveet rakennukset. Kuljetuskin oli jo valmiina toimivan Föli yhteyden ansiosta, joka kulkee väliä Turku – Tarvasjoki – Turku.

Nyt on tultu tilanteeseen, jossa bussiin pitäisi nousta jo aikaisemmin ja liikkua, mutta mihin? Liedon keskusta kasvaa oivallista vauhtia, niin kuin sen kuuluukin. Samalla lapsien määrä kasvaa ja luo painetta kasvattaa keskustan alueen koulurakenteita. Entäs se helppo ja edullinen vaihtoehto, Föli kulkee edelleen ja eikä sen kyytiin nousemisessa keskustanalueella pitäisi olla ongelmia. Miten kaukana se Yliskulma sitten oikein on, uudelta Talviniityn asuinalueelta noin seitsemän minuutin ajomatka autolla ajaen. Matka taittuu valaistua valtiontietä pitkin tai vaihtoehtoisesti kevyenliikenteenväylällä, eikä matkaa esim. Keskuskoululta synny kuin 9 km. Nyt kun bussiin on noustu, niin jatketaan matkaa Tarvasjoelle. Yliskulman koulun kohdalla jää kyydistä ala-aste ikäiset koululaiset ja samalla kyytiin nousee yliskulman varttuneemmat oppilaat, jotka rempseästi heittävät morotukset jo kyydissä istuville kavereille keskustan alueelta. Matkaa taitetaan yliskulmalta 12km. Tarvasjoelle, siinä ajassa ehtii lähettää kavereille tarvittavat snapchatit. Onko reitti turvallinen ja testattu? On, useiden vuosikymmenten ajan, tosin vain ei tällä ”väärällä suunnalla”.

”Väärä suunta”, kuulee usein puhuttavan, kun keskustelu alkaa koko kouluverkko rakenteiden hyödyntämisestä. Perustelut ovat aika-ajoin jopa Liedon tyyppiselle maalaiskunnalle oudoksuttavia, aivan kuin olisimme kahdessa laatikossa. A-laatikossa ovat keskustassa tai muulla ns. arvoalueella asuvat. B- laatikossa hajaasutusalueet ja pienimmät kylien taajamat, joiden maa-arvo on heikko. Nyt viimeistään näistä laatikoista on luovuttava. Lähtökohtaisesti palvelua pitää tuottaa samanarvoisesti kaikille kunnassa asuville asuinalueesta riippumatta, maksamme kunnallisveroa ja kiinteistöveroa samalla periaatteella.

Ratkaisu malleja ja laskelmia tullaan tekemään kaikista vaihtoehdoista. On myös tärkeää tarkastella tulevaisuutta, mitä tulemme tekemään eri kunnan alueiden
vetovoimaisuuden parantamisen suhteen. Tarvasjoen, sekä Yliskulman tontti tarjontaa ja markkinointia on parannettu, mutta samalla alueiden palvelurakenteita ollaan leikkaamassa. Varsinkaan kouluverkon supistaminen näillä alueilla ei paranna tonttikauppaa, eikä lisää nuorten aikuisten tai lapsiperheiden muutto innokkuutta alueille. Uuden sukupolvemme nuoret ovat oivaltaneet suomelle tärkeät arvot, joita ovat luonto, yhteisöllisyys ja ympäristön monimuotoisuus. Monipuolinen ja ympäristön monimuotoisuutta tukeva kouluverkko on yksi tulevaisuuden valttikortti Liedossa, joten pidetään toimiva ja liikkuva kouluverkko yhtenä muuttovoittoisuuden tekijänä.

Juha Marjomaa
Liedon Keskusta

Avainsanat: kouluverkko, keskusta, lieto


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini