Pelkkä harmaa virasto?

Tiistai 4.2.2020 klo 14:03 - Henna Takatalo

Liedon_Keskusta.jpg

Suomalaiset kunnat on luotu toteuttamaan lähidemokratiaa ja palvelemaan paikallisyhteisön tarpeita. Vuosien saatossa kunnan rooli asukkaidensa yhteisönä on kuitenkin hämärtynyt, kun sen toimintaa on kahlittu byrokraattisilla velvoitteilla, rajoittavalla lainsäädännöllä ja tiukoilla rahoitusehdoilla. Kunta ei ole enää vuosikymmeniin ollut sellainen lähidemokratian, paikallishengen, kuntalaisten tarpeiden ja yhteisöllisyyden varjelija, joksi se alun perin luotiin. Siitä on tullut palveluiden kasvoton tuottaja ja valtiovallan työrukkanen - pelkkä harmaa virasto.

Nykyinen meno viittaa siihen ettemme pärjää omillamme enää tulevaisuudessa. Jotain on tehtävä tai suurin skenaariomme on tulla liitetyksi Turkuun. Tätä tuskin kukaan meistä haluaa. 

Tulevaisuuden kunnan visio pitäisi olla tasapainoinen näkemys ihmisen, luonnon sekä talouden kokonaisuudesta. 

Tulevaisuuden kunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla asukkaidensa ja alueensa yhteisöjen omaehtoisen toimeliaisuuden ja luovuuden mahdollistaja. Kunta ei ole vanhaan tapaan enää toiminnan kohde, vaan itse aktiivinen toimija. Kuntalaiset sekä pienyhteisöt ovat virallisten toimijoiden kumppanina alueen kehittäjänä, luoden asukkaille hyvinvointia. Kunnan tehtävä on tarjota puitteet ja väylä aktiivisuudelle.

Kuntalaisten hyvinvoinnin tulisi olla läpäisevänä kaikessa kunnan toiminnassa. Kunnan tarjoamien hyvinvointipalveluiden tulee olla saatavilla jokaiselle kuntalaiselle, välimatkasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Tehtävämme on hakea yhdessä ratkaisuja, joilla kehitämme kotikuntaamme. Ratkaisut ja valinnat eivät tule olemaan helppoja, mutta tärkeintä on se että ne tehdään yhdessä. On hyväksyttävä kipeitäkin ratkaisuja.

Toivon puolueilta yhteistyöhenkeä. Ei pidä katsoa oikealle tai vasemmalle vaan eteenpäin. Se on ainoa tapamme onnistua poliittisesti tekemään oikeita ratkaisuja kuntalaisten hyväksi.

Henna Takatalo

Liedon kunnanvaltuutettu

Keskusta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kutatalous, kuntaliitokset, lieto, keskusta

LIIKKUU, MUTTA MIHIN?

Tiistai 4.2.2020 - Juha Marjomaa

Liedon_Keskusta.PNG

Lieto, joka on yksi turun seutukunnista, on kasvattanut väkilukunsa jo yli kahdenkymmenentuhannen. Kilpailu asukkaista kasvaa kuitenkin näissä seutukunnissa, syntyvyyden laskun seurauksena. Liedon kilpailuvaltit ovat verrattain hyvät, alhainen veroprosentti, yrittäjä ystävällisyys, monipuoliset liikunta/harraste mahdollisuudet, toimiva ja liikkuva kouluverkko, sujuva varhaiskasvatus ja joustava kaavoitus.

Nyt talouden tasapainottamisen seurauksena, näihin kilpailuvaltteihin suunnitellaan muutoksia. Suurimman huomion ovat saaneet, monipuoliset liikunta/harraste mahdollisuudet, sekä toimiva ja liikkuva kouluverkko. Kouluverkko on käytännössä se, joka sääntelee liikuntapaikkojen monipuolisuutta.

Liedon liikkuva kouluverkko on osoittanut toimivuutensa jo vuosia. Mikäli lähikoulun seinät eivät enää anna periksi, voidaan oppilaita ohjata kouluun, jossa on tilaa.

Suunnitelmissa on lopettaa Tarvasjoen koulun yläaste ja Yliskulman koulu, joka toimii alakouluna. Kummankin osalla kysymys on samasta ongelmasta eli oppilasmäärän laskusta. Samanaikaisesti kuitenkin Liedon keskustan alueella
painitaan vastakkaisesta ongelmasta, oppilasmäärät ovat korkeat ja koulutiloja kaivataan lisää.

Tarvasjoen koulu on yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2001 ja viimeinen laajennus on vuodelta 2006. Oppilasmäärä noin 250, joista yläasteella 110. Ennen koulun muuttumista yhtenäiskouluksi, oppilaat kuljetettiin LiedonTarvasjoen yläasteelle (nykyinen Liedon Keskuskoulu) Liedon keskustaan. Koulutus vastuu hoidettiin käytännössä yhteistyössä naapurikunnan kanssa eikä kuljetusta toimivaan kouluun nähty ongelmaksi.

Yliskulman koulu aloitti toimintansa vuonna 1898 ja koulua on laajennettu sen jälkeen vuosina 1950, 2002, 2010. Oppilasmäärän ollessa tänä päivänä noin 80. Yläasteen yliskulmalaiset ovat perinteisesti suorittaneet Liedon Keskuskoulussa, mutta kuntaliitoksen jälkeen tuli myös mahdolliseksi yläasteeksi Tarvasjoen koulu. Liedon Keskuskoulun lisääntyneen oppilasmäärän johdosta ja liikkuva kouluverkko antoi mahdollisuuden osoittaa yliskulmalaisille yläkouluksi Tarvasjoen koulun. Tästä tosin kuului soraääniä, miksei oppilailta tai vanhemmilta kysytä mielipidettä?
Toteutus oli kuitenkin helppo ja edullinen vaihtoehto, Tarvasjoella oli tilaa ja terveet rakennukset. Kuljetuskin oli jo valmiina toimivan Föli yhteyden ansiosta, joka kulkee väliä Turku – Tarvasjoki – Turku.

Nyt on tultu tilanteeseen, jossa bussiin pitäisi nousta jo aikaisemmin ja liikkua, mutta mihin? Liedon keskusta kasvaa oivallista vauhtia, niin kuin sen kuuluukin. Samalla lapsien määrä kasvaa ja luo painetta kasvattaa keskustan alueen koulurakenteita. Entäs se helppo ja edullinen vaihtoehto, Föli kulkee edelleen ja eikä sen kyytiin nousemisessa keskustanalueella pitäisi olla ongelmia. Miten kaukana se Yliskulma sitten oikein on, uudelta Talviniityn asuinalueelta noin seitsemän minuutin ajomatka autolla ajaen. Matka taittuu valaistua valtiontietä pitkin tai vaihtoehtoisesti kevyenliikenteenväylällä, eikä matkaa esim. Keskuskoululta synny kuin 9 km. Nyt kun bussiin on noustu, niin jatketaan matkaa Tarvasjoelle. Yliskulman koulun kohdalla jää kyydistä ala-aste ikäiset koululaiset ja samalla kyytiin nousee yliskulman varttuneemmat oppilaat, jotka rempseästi heittävät morotukset jo kyydissä istuville kavereille keskustan alueelta. Matkaa taitetaan yliskulmalta 12km. Tarvasjoelle, siinä ajassa ehtii lähettää kavereille tarvittavat snapchatit. Onko reitti turvallinen ja testattu? On, useiden vuosikymmenten ajan, tosin vain ei tällä ”väärällä suunnalla”.

”Väärä suunta”, kuulee usein puhuttavan, kun keskustelu alkaa koko kouluverkko rakenteiden hyödyntämisestä. Perustelut ovat aika-ajoin jopa Liedon tyyppiselle maalaiskunnalle oudoksuttavia, aivan kuin olisimme kahdessa laatikossa. A-laatikossa ovat keskustassa tai muulla ns. arvoalueella asuvat. B- laatikossa hajaasutusalueet ja pienimmät kylien taajamat, joiden maa-arvo on heikko. Nyt viimeistään näistä laatikoista on luovuttava. Lähtökohtaisesti palvelua pitää tuottaa samanarvoisesti kaikille kunnassa asuville asuinalueesta riippumatta, maksamme kunnallisveroa ja kiinteistöveroa samalla periaatteella.

Ratkaisu malleja ja laskelmia tullaan tekemään kaikista vaihtoehdoista. On myös tärkeää tarkastella tulevaisuutta, mitä tulemme tekemään eri kunnan alueiden
vetovoimaisuuden parantamisen suhteen. Tarvasjoen, sekä Yliskulman tontti tarjontaa ja markkinointia on parannettu, mutta samalla alueiden palvelurakenteita ollaan leikkaamassa. Varsinkaan kouluverkon supistaminen näillä alueilla ei paranna tonttikauppaa, eikä lisää nuorten aikuisten tai lapsiperheiden muutto innokkuutta alueille. Uuden sukupolvemme nuoret ovat oivaltaneet suomelle tärkeät arvot, joita ovat luonto, yhteisöllisyys ja ympäristön monimuotoisuus. Monipuolinen ja ympäristön monimuotoisuutta tukeva kouluverkko on yksi tulevaisuuden valttikortti Liedossa, joten pidetään toimiva ja liikkuva kouluverkko yhtenä muuttovoittoisuuden tekijänä.

Juha Marjomaa
Liedon Keskusta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kouluverkko, keskusta, lieto

Perintöverosta luovuttava!

Torstai 21.3.2019 - Henna Takatalo

8569b5_82862e6af53f43cc936737022be627dbmv2.jpg

Perintövero on perheyrityksille kuolinisku

Onko inhimillistä periä veroa läheisen kuollessa? Tai yrittäjäperheen lapselta, joka jatkaa perheyritystä? Naapureillamme Virolla, Ruotsilla, Norjalla ja Venäjällä verosta on joko luovuttu tai sitä ei ole koskaan ollutkaan. Perintövero aiheuttaa myös yhteiskunnalle merkittävää hyvinvointitappiota, sillä se heikentää radikaalisti kotitalouksien kannustimia säästämiseen ja investointeihin.

Verovelvollisella ei useinkaan ole todellista veronmaksukykyä ja lisäksi veron ajoitus on täysin sattumanvarainen. Vero voi muodostua perilliselle ylitsepääsemättömäksi taakaksi, jonka vuoksi tarvitsee lainaa selvitäkseen siitä. Eniten verosta kärsivät kuolinpesät joissa esimerkiksi on kiinteistöjä tai maaseudulla sukupolvenvaihdosta tehtäessä kun kyseessä on kiinteistöjen lisäksi maata.

Maatilan tai perheyritysten sukupolvenvaihdos on oltava helpompaa eikä perintövero saa vaarantaa tai hankaloittaa tilannetta entisestään. Mielestäni Suomessa ei saa olla yhtäkään tilannetta, jossa sukupolvenvaihdos jätetään tekemättä perintöveron vuoksi. Yrityksen jatkaja pystyisi käyttämään perintöveron maksun sijaan rahan esimerkiksi investointeihin. Suomalainen maatalous sekä yritykset tarvitsevat nyt investointeja enemmän kuin koskaan.

Perintöveron poisto ei saa tarkoittaa verokertymän supistumista. Verokertymän voisi korvata muun muassa myyntivoittoverotuksella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perintövero, keskusta

Liedon kunnan veroprosentti

Torstai 15.11.2018

Liedon Keskustan valtuustoryhmä esitti kunnallisveron korottamista 0,5% nykyisestä 19,5 prosentista 20,0 prosenttiin. Perusteluina ryhmällä oli kasvava kunnan velka, ennusteissa ilmennyt nouseva lainojen korko ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavat menot.

Valtuutetut saivat perjantai iltana sähköpostiin korjatun esityksen talouteen liittyen. Kun saimme kunnanvaltuuston esityslistan olimme siinä uskossa että alijäämä olisi -3,7 miljoonaa euroa. Kuitenkin viime perjantai-iltana uuden tiedon mukaan mennäänkin yli 4 miljoonan euron alijäämällä. 

Pelottavaa myös on huomata että kunnan lainakanta on nousemassa vuonna 2018 jopa 9 miljoonaa euroa. Suunniteltu oli että se kasvaisi vain 3,3 miljoonaa euroa. 

Kunnan velka on myös kuntalaisten velkaa, joten jokainen ymmärtää ettei velkaa voi loputtomasti nostaa lisää. Varsinkin kun elämme noususuhdanteista aikaa, ja kunnassa on työllisyys hyvällä mallilla on verojen maksukin kevyempää kotitalouksille. Tällaisena aikana olisi kunnassa pyrittävä velkataakan keventämiseen sen sijaan, että joudumme paikkaamaan taloutta lisääntyvällä velan otolla. Mitä tapahtuu, kun alkaa laskusuhdanne ja työttömyys kasvaa. Kunnan verotulot keventyvät oleellisesti, sillä seurauksella, että kunnan on toimintansa ylläpitämiseksi jälleen lisättävä lainamääräänsä tai nostettava kunnallisveroa. Laskusuhdanteen aikana nostettu vero ei kanna samaa hyötyä, kuin noususuhdanteen aikana nostettu. Lisäksi laskusuhdanteen aikana tehty verojen nosto kotitalouksissa, joissa saattaa työttömyyden tai tyypillisten laskusuhdanteen aikaisten ongelmien takia maksukyky olla selkeästi huonompi, tuntuu kohtuuttomalta. Eli velkaa pitää pyrkiä maksamaan silloin kun siihen mahdollisuus. 

Monet ennusteet ovat selkeästi kuvanneet nyt edullisille lainoille koron nousua. Liedon velkataakassa 1% nousu koroissa vaikuttaa huomattavasti lainanhoitokuluihin, joten tämäkin seikka puoltaisi veroprosentin korotusta.

Kasvavan kunnan menopuolen kuluja kohottaa huomattavasti varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puoli, johon on ennakoimalla osattu vaikuttaa riittävän ajoissa. Samalla on jäänyt huomioimatta sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavat menot, jotka ovat suuren ja ikääntyvän sukupolven välttämätön lisä.

Näillä perusteluilla Liedon Keskustan valtuustoryhmä näki tarpeen korottaa kunnallisveroa.

veroprosentti.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: veroprosentti, keskusta, vanhuspalvelut, lapsiperheet, verotus, kuntapolitiikka

Annina Ruottu: Politiikka voi olla vaikea laji herkälle ihmiselle

Maanantai 13.2.2017 - Suomenmaa

Moni luulee, että voi vaikuttaa, kun kirjoittelee ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa, sanoo keskus­ta­naisten vara­pu­heen­joh­taja Annina Ruottu.

Hän istuu kotonaan varsi­nai­suo­ma­lai­sessa perin­ne­mil­jöössä. Piirongin päällä on keskus­ta­naisten, keskustan ja Liedon kunnan viirit.

Ruottu kieltää valtavaa mustaa koiraansa kuolaamasta toimittajan päälle ja jatkaa pohdintaa siitä, miksi politiikkaan kannatta lähteä mukaan.

– Päätöksiä tehdään vain politiikassa. Tässä voi vaikuttaa asioihin aina päätöksen syntymiseen saakka.

TURUSSA syntyneen ja kasvaneen Ruotun matka poliitikoksi ei kulkenut suorinta reittiä.

Kulta­sep­päisän ja toimis­to­pääl­lik­kö­äidin tytär oli nuorena kiinnostunut puolueista ja kävi ystäviensä mukana kokoo­mus­nuorten tilai­suuk­sissa.

– Turussa on perinteisesti vaikuttanut vahvana vain kaksi puoluetta: kokoomus ja SDP. Näistä SDP vaikutti vielä vieraammalta kuin kokoomus.

KOKOOMUKSEN toiminta ei kuitenkaan vakuuttanut Ruottua.

Hän kaipasi poliittista keskustelua, mutta joutui toteamaan, että puolueen nuori­so­po­lii­ti­koille annettiin mielipiteet ylhäältä päin sen sijaan, että he olisivat itse punninneet asioita.

– En tuntenut olevani oikeassa porukassa ja häivyin vähitellen pois toiminnasta. Päätin, että minusta tulee tutkija, ei poliitikkoa, Ruottu kertoo.

 

JARI LAUKKANEN

KESKUSTA ei tullut kerrostalossa kasvaneelle Ruotulle mieleenkään mahdollisena poliittisena kotina.

Ei opis­ke­lu­ai­koina eikä myöhemmin, kun hän päätti lähteä mukaan kunta­po­li­tiik­kaan kokoomuksen listalta.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä keskustasta enkä ollut törmännyt sen ideologiaan missään. En edes yliopistossa, vaikka olen poli­tii­kan­tut­kija, hän kertoo.

Ruottu uskoo, että keskusta löytäisi kaupun­ki­kan­nat­ta­jansa, kun se osaisi puhua aatteestaan.

– Koska keskusta-aate ei edusta mitään ismiä, se saa todella vähän huomiota, kun kouluissa käydään läpi poliittisia ideologioita, hän pohtii.

 

En ollut törmännyt keskustan ideologiaan edes yliopistossa, vaikka olen poli­tii­kan­tut­kija.

Annina Ruottu

RUOTTU löysi keskustan ajauduttuaan napit vastakkain kokoomuksen kanssa.

Erimie­li­syyttä aiheutti Aurajoen kansal­lis­mai­se­maan suunniteltu kerros­ta­lo­alue, jonka vastustaminen oli yksi Ruotun keskeisistä vaali­tee­moista.

Hän oli muuttanut vastikään perheensä kanssa Yhdys­val­loista Suomeen.

– Voi olla, että näin kaukaa tulleena maiseman eri vinkkelistä kuin siihen tottuneet paikalliset.

Kokoomuksessa ymmärrystä maiseman ainut­laa­tui­suu­delle ei kuitenkaan löytynyt.

– Siinä vaiheessa oli selviö, että en kuulu siihen porukkaan enkä ole koskaan kuulunut, Ruottu muistelee.

SITOU­TU­MAT­TO­MAKSI valtuustossa heittäytynyt Ruottu alkoi käydä läpi muita puolueita ja luki ensimmäistä kertaa keskustan ohjelmia. Se oli rakkautta ensi­sil­mäyk­sellä.

– Aate kolahti ihan täysillä. Ihmettelin, että miten voi olla, että on olemassa näin oma juttu, mutta en ole tiennyt siitä mitään!

Myös paikalliset keskus­ta­laiset tekivät Ruottuun myönteisen vaikutuksen.

– He olivat jotenkin pehmeämpiä kuin kokoo­mus­laiset, hän pohtii.

 

JARI LAUKKANEN

KOLME vuotta myöhemmin Ruottu on lähes kaikille aktiivisille keskus­ta­lai­sille tuttu nimi, sillä hän pyrki kesällä keskustan vara­pu­heen­joh­ta­jaksi.

Ensi­ker­ta­lainen sai vaalissa komeat 735 ääntä. Ehdo­kas­pu­heiden jälkeen moni kiitteli Ruotun raikasta ja asiakeskeistä otetta.

Ruottu ei silti ole pelkkä asian­hoi­ta­ja­po­lii­tikko.

– Olen idealisti. Puolueen ideologia on minulle erittäin tärkeää. Jos poliittisessa toiminnassa ei pääse miettimään asioiden syitä ja seurauksia, se ei ole sitä, mitä haen politiikalta.

KESKUS­TA­LAI­SUUS on Ruotulle pienen ihmisen, inhi­mil­li­syyden ja ihmisyyden puolustamista.

– Moni muu puolue on hyvin mate­ri­a­lis­tinen. Se tuo politiikkaan kovuutta, hän pohtii.

Ruotun mielestä keskustan pitäisi tuoda aatettaan enemmän esiin toiminnassaan ja poli­tii­kas­saan. Etenkin nyt, kun puolue tekee hallituksessa vaikeita päätöksiä.

– Pitäisi näyttää ihmisille, että keskusta on muutakin kuin halli­tus­po­li­tiikka. On erittäin tärkeää kertoa, miten ratkaisisimme asiat, jos voisimme päättää niistä yksin.

RUOTTU korostaa, että aate­po­li­tii­kassa ei ole kyse vain näkyvien poliitikkojen lausunnoista, vaan myös ruohon­juu­ri­tason työstä.

Hän järjestäisi ennen kuntavaaleja kaikilla avoimia aateiltoja, joissa erilaiset keskus­ta­po­lii­tikot kertoisivat mitä keskus­ta­lai­suus heille tarkoittaa.

Lisäksi Ruottu nostaisi rohkeasti esiin keskus­ta­laisia ihmisiä.

– Moni löytää puolueen samaistumalla. Huomaa, että tuo ihminen on saman­tyyp­pinen kuin minä, ja hän on keskus­ta­lainen, Ruottu pohtii.

Myös uudenlaisia vies­tin­tä­ta­poja tarvitaan.

– Voisiko keskusta esimerkiksi järjestää kaduilla perfor­mans­seja, joista näkyisi, miten olemme erilaisten ihmisten arjessa mukana, Ruottu heittää.

 

Moni löytää puolueen samaistumalla.

Annina Ruottu

RUOTTUA hirvittää, miten armottomasti poliitikkoja kohdellaan koventuneessa keskustelussa.

– Kuka enää jaksaa lähteä mukaan, jos poliitikot ovat julkista riistaa? Politiikka voi olla vaikea laji herkälle ihmiselle.

Mietis­ke­le­mi­sestä ja asioiden analy­soin­nista pitävä tutkija myöntää, että politiikassa toimiminen ei ole ollut helppoa hänellekään.

– Moni asia tuntui alussa luon­not­to­malta. Politiikassa pitäisi olla ulos­päin­suun­tau­tunut. Olen keskustelija, en viihdyttäjä, Ruottu kertoo.

RUOTUN kodin hirsiseinät ja lattialankut henkivät historiaa. Parisataa vuotta vanhassa rakennuksessa on aiemmin kokoonnuttu kunnan­val­tuuston kokouksiin.

Talossa riittää remontoitavaa, mutta kahden lapsen kasvettua aikaa on myös politiikalle. Tulevaisuus näyttää, miten syvälle politiikan kiemuroihin Ruotun polku vie.

Menestymisen painetta hän ei myönnä kantavansa.

– Teen asioita, jos ne tuntuvat oikeilta, mutta en ajattele, että minusta pitäisi ehdottomasti tulla ammat­ti­po­lii­tikko.

Sen verran keskus­ta­kär­pänen on kuitenkin puraissut, että Ruottu uskoo politiikan aina säilyvän elämässään tavalla tai toisella.

Jos perheen lapset suuntaavat tule­vai­suu­dessa valtameren taakse, haluaa Ruottu eläke­päi­vi­nään viedä keskusta-aatetta Amerikkaan.

– Yhdysvaltojen joko-tai-politiikassa tarvittaisiin keskus­ta­laista maltil­li­suutta ja rauhaa rakentavaa otetta.

Eeva Kärkkäinen,  Suomenmaa, 3.2.2017 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, keskusta, annina ruottu

Kuntapäättäjä, ole valpas!

Keskiviikko 18.1.2017 - Annina Ruottu

Annina_Suomenmaa.jpg

Kuntapäättäjä, ole valpas!

Puheenvuoro Keskustan pitkään toivoma maakun­tau­u­distus on toteutumassa. Muutos on suuri ja suuria ovat vaiku­tuk­sel­taan myös sitä kohti askel askeleelta tehdyt päätökset.

Kunta­päät­tä­jille, etenkin kunnan­hal­li­tusten edustajille, tuodaan monenlaisia muutokseen liittyviä esityksiä ja lausuntoja hyväk­syt­tä­väksi. Jotkut niistä toimivat käytännössä maakun­tau­u­dis­tusta vastaan.

Elämmekin nyt kunta­po­li­tii­kassa aikakautta, jolloin päättäjien on syytä olla erityisen valppaana. Päätöksillä vaikutetaan pitkälle tule­vai­suu­teen.

KAIKKI virkamiehet ja muut esitysten laatijat eivät ole maakun­tau­u­dis­tuksen kannalla. Pieniltäkin tuntuvien päätösten kautta jaetaan tulevaisuuden poliittista valtaa, mikä vaikuttaa kunnan ja maakunnan tulevaan tilaan.

Kunta­päät­täjät tekevät valintoja siitä, mennäänkö käytännön ratkaisujen kautta kohti keskustan toivomaan maakun­ta­mallia tai jotain muuta, keskit­tä­vämpää mallia.

Viime halli­tus­kauden aikaisiin kunta­lii­tok­siin ja suurkuntiin liittyvät päämäärät, joita etenkin kokoomus ja SDP ajoivat, ovat edelleen joidenkin toiveissa.

Keskit­tä­mis­po­li­tiikan sijaan keskustan maakun­tau­u­distus antaa sananvaltaa muillekin kuin isoille kaupungeille ja niiden valta­puo­lu­eille.

ON erittäin tärkeää, että me keskus­ta­laiset kunta­päät­täjät tuemme omalla päätök­sen­te­ol­lamme omien ministeriemme johtamaa uudistusta kunnissamme.

On käytävä avointa keskustelua siitä, mitä erilaiset lausunnot ja esitykset todella tarkoittavat, mikä on puolueemme kanta niiden suhteen ja seurattava tätä linjaa.

Viisautta on myöntää, jos joku asia jää epäselväksi ja pyytää ennen päätök­sen­tekoa neuvoa esimerkiksi piiristä.

Jotta maakun­tau­u­distus viedään keskus­ta­lai­sit­tain onnistuneesti maaliin, tulee jokaisen kunta­päät­tä­jämme puhaltaa yhteen keskus­ta­lai­seen hiileen. yt kuntatasolla tehdyt päätökset vaikuttavat puolueemme tule­vai­suu­teen ja poliittisiin voima­suh­tei­siin myös maakun­ta­ta­solla.

Kirjoittaja on Suomen Keskus­ta­naisten vara­pu­heen­joh­taja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, keskusta