Pelkkä harmaa virasto?

Tiistai 4.2.2020 klo 14:03 - Henna Takatalo

Liedon_Keskusta.jpg

Suomalaiset kunnat on luotu toteuttamaan lähidemokratiaa ja palvelemaan paikallisyhteisön tarpeita. Vuosien saatossa kunnan rooli asukkaidensa yhteisönä on kuitenkin hämärtynyt, kun sen toimintaa on kahlittu byrokraattisilla velvoitteilla, rajoittavalla lainsäädännöllä ja tiukoilla rahoitusehdoilla. Kunta ei ole enää vuosikymmeniin ollut sellainen lähidemokratian, paikallishengen, kuntalaisten tarpeiden ja yhteisöllisyyden varjelija, joksi se alun perin luotiin. Siitä on tullut palveluiden kasvoton tuottaja ja valtiovallan työrukkanen - pelkkä harmaa virasto.

Nykyinen meno viittaa siihen ettemme pärjää omillamme enää tulevaisuudessa. Jotain on tehtävä tai suurin skenaariomme on tulla liitetyksi Turkuun. Tätä tuskin kukaan meistä haluaa. 

Tulevaisuuden kunnan visio pitäisi olla tasapainoinen näkemys ihmisen, luonnon sekä talouden kokonaisuudesta. 

Tulevaisuuden kunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla asukkaidensa ja alueensa yhteisöjen omaehtoisen toimeliaisuuden ja luovuuden mahdollistaja. Kunta ei ole vanhaan tapaan enää toiminnan kohde, vaan itse aktiivinen toimija. Kuntalaiset sekä pienyhteisöt ovat virallisten toimijoiden kumppanina alueen kehittäjänä, luoden asukkaille hyvinvointia. Kunnan tehtävä on tarjota puitteet ja väylä aktiivisuudelle.

Kuntalaisten hyvinvoinnin tulisi olla läpäisevänä kaikessa kunnan toiminnassa. Kunnan tarjoamien hyvinvointipalveluiden tulee olla saatavilla jokaiselle kuntalaiselle, välimatkasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Tehtävämme on hakea yhdessä ratkaisuja, joilla kehitämme kotikuntaamme. Ratkaisut ja valinnat eivät tule olemaan helppoja, mutta tärkeintä on se että ne tehdään yhdessä. On hyväksyttävä kipeitäkin ratkaisuja.

Toivon puolueilta yhteistyöhenkeä. Ei pidä katsoa oikealle tai vasemmalle vaan eteenpäin. Se on ainoa tapamme onnistua poliittisesti tekemään oikeita ratkaisuja kuntalaisten hyväksi.

Henna Takatalo

Liedon kunnanvaltuutettu

Keskusta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kutatalous, kuntaliitokset, lieto, keskusta

LIIKKUU, MUTTA MIHIN?

Tiistai 4.2.2020 - Juha Marjomaa

Liedon_Keskusta.PNG

Lieto, joka on yksi turun seutukunnista, on kasvattanut väkilukunsa jo yli kahdenkymmenentuhannen. Kilpailu asukkaista kasvaa kuitenkin näissä seutukunnissa, syntyvyyden laskun seurauksena. Liedon kilpailuvaltit ovat verrattain hyvät, alhainen veroprosentti, yrittäjä ystävällisyys, monipuoliset liikunta/harraste mahdollisuudet, toimiva ja liikkuva kouluverkko, sujuva varhaiskasvatus ja joustava kaavoitus.

Nyt talouden tasapainottamisen seurauksena, näihin kilpailuvaltteihin suunnitellaan muutoksia. Suurimman huomion ovat saaneet, monipuoliset liikunta/harraste mahdollisuudet, sekä toimiva ja liikkuva kouluverkko. Kouluverkko on käytännössä se, joka sääntelee liikuntapaikkojen monipuolisuutta.

Liedon liikkuva kouluverkko on osoittanut toimivuutensa jo vuosia. Mikäli lähikoulun seinät eivät enää anna periksi, voidaan oppilaita ohjata kouluun, jossa on tilaa.

Suunnitelmissa on lopettaa Tarvasjoen koulun yläaste ja Yliskulman koulu, joka toimii alakouluna. Kummankin osalla kysymys on samasta ongelmasta eli oppilasmäärän laskusta. Samanaikaisesti kuitenkin Liedon keskustan alueella
painitaan vastakkaisesta ongelmasta, oppilasmäärät ovat korkeat ja koulutiloja kaivataan lisää.

Tarvasjoen koulu on yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2001 ja viimeinen laajennus on vuodelta 2006. Oppilasmäärä noin 250, joista yläasteella 110. Ennen koulun muuttumista yhtenäiskouluksi, oppilaat kuljetettiin LiedonTarvasjoen yläasteelle (nykyinen Liedon Keskuskoulu) Liedon keskustaan. Koulutus vastuu hoidettiin käytännössä yhteistyössä naapurikunnan kanssa eikä kuljetusta toimivaan kouluun nähty ongelmaksi.

Yliskulman koulu aloitti toimintansa vuonna 1898 ja koulua on laajennettu sen jälkeen vuosina 1950, 2002, 2010. Oppilasmäärän ollessa tänä päivänä noin 80. Yläasteen yliskulmalaiset ovat perinteisesti suorittaneet Liedon Keskuskoulussa, mutta kuntaliitoksen jälkeen tuli myös mahdolliseksi yläasteeksi Tarvasjoen koulu. Liedon Keskuskoulun lisääntyneen oppilasmäärän johdosta ja liikkuva kouluverkko antoi mahdollisuuden osoittaa yliskulmalaisille yläkouluksi Tarvasjoen koulun. Tästä tosin kuului soraääniä, miksei oppilailta tai vanhemmilta kysytä mielipidettä?
Toteutus oli kuitenkin helppo ja edullinen vaihtoehto, Tarvasjoella oli tilaa ja terveet rakennukset. Kuljetuskin oli jo valmiina toimivan Föli yhteyden ansiosta, joka kulkee väliä Turku – Tarvasjoki – Turku.

Nyt on tultu tilanteeseen, jossa bussiin pitäisi nousta jo aikaisemmin ja liikkua, mutta mihin? Liedon keskusta kasvaa oivallista vauhtia, niin kuin sen kuuluukin. Samalla lapsien määrä kasvaa ja luo painetta kasvattaa keskustan alueen koulurakenteita. Entäs se helppo ja edullinen vaihtoehto, Föli kulkee edelleen ja eikä sen kyytiin nousemisessa keskustanalueella pitäisi olla ongelmia. Miten kaukana se Yliskulma sitten oikein on, uudelta Talviniityn asuinalueelta noin seitsemän minuutin ajomatka autolla ajaen. Matka taittuu valaistua valtiontietä pitkin tai vaihtoehtoisesti kevyenliikenteenväylällä, eikä matkaa esim. Keskuskoululta synny kuin 9 km. Nyt kun bussiin on noustu, niin jatketaan matkaa Tarvasjoelle. Yliskulman koulun kohdalla jää kyydistä ala-aste ikäiset koululaiset ja samalla kyytiin nousee yliskulman varttuneemmat oppilaat, jotka rempseästi heittävät morotukset jo kyydissä istuville kavereille keskustan alueelta. Matkaa taitetaan yliskulmalta 12km. Tarvasjoelle, siinä ajassa ehtii lähettää kavereille tarvittavat snapchatit. Onko reitti turvallinen ja testattu? On, useiden vuosikymmenten ajan, tosin vain ei tällä ”väärällä suunnalla”.

”Väärä suunta”, kuulee usein puhuttavan, kun keskustelu alkaa koko kouluverkko rakenteiden hyödyntämisestä. Perustelut ovat aika-ajoin jopa Liedon tyyppiselle maalaiskunnalle oudoksuttavia, aivan kuin olisimme kahdessa laatikossa. A-laatikossa ovat keskustassa tai muulla ns. arvoalueella asuvat. B- laatikossa hajaasutusalueet ja pienimmät kylien taajamat, joiden maa-arvo on heikko. Nyt viimeistään näistä laatikoista on luovuttava. Lähtökohtaisesti palvelua pitää tuottaa samanarvoisesti kaikille kunnassa asuville asuinalueesta riippumatta, maksamme kunnallisveroa ja kiinteistöveroa samalla periaatteella.

Ratkaisu malleja ja laskelmia tullaan tekemään kaikista vaihtoehdoista. On myös tärkeää tarkastella tulevaisuutta, mitä tulemme tekemään eri kunnan alueiden
vetovoimaisuuden parantamisen suhteen. Tarvasjoen, sekä Yliskulman tontti tarjontaa ja markkinointia on parannettu, mutta samalla alueiden palvelurakenteita ollaan leikkaamassa. Varsinkaan kouluverkon supistaminen näillä alueilla ei paranna tonttikauppaa, eikä lisää nuorten aikuisten tai lapsiperheiden muutto innokkuutta alueille. Uuden sukupolvemme nuoret ovat oivaltaneet suomelle tärkeät arvot, joita ovat luonto, yhteisöllisyys ja ympäristön monimuotoisuus. Monipuolinen ja ympäristön monimuotoisuutta tukeva kouluverkko on yksi tulevaisuuden valttikortti Liedossa, joten pidetään toimiva ja liikkuva kouluverkko yhtenä muuttovoittoisuuden tekijänä.

Juha Marjomaa
Liedon Keskusta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kouluverkko, keskusta, lieto

Täi- ja kihomatolääkitys maksuttomaksi Liedossa

Keskiviikko 14.11.2018 - Minna Hallanheimo

Valtuustoaloite

Jaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan huolen.

"Ammattilaisten selkeänä havaintona päiväkodeista ja kouluista on täi- ja kihomato-ongelman jopa epidemiamainen vahvuus. Ongelma jatkuu pitkään, koska osalla perheistä ei ole varaa ostaa ongelman hoitamiseen tarvittavia aineita. Ehdotukseni on, että neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta perheellä olisi mahdollisuus pyytää maksutta täi- ja kihomato-ongelman hoitamiseen tarvittavat aineet. Tämä muun muassa helpottaisi perheiden rahallista taakkaa, vähentäisi sairauspoissaoloja, lisäisi lasten hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä sekä vähentäisi perheiden kuormitusta ja lasten leimautumista. Näiden tuotteiden jälleenmyynti ei ole käytännössä mahdollista eli väärinkäytöksen mahdollisuuttakaan ei suuresti olisi.  Kokonaishyöty olisi vahva."

Esitän, että Liedossa saisi tulevaisuudessa maksutta täi- ja kihomatojen häätöön tarvittavat pesuaineet ja lääkkeet neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta. Vaikka Liedossa ei asia vielä olisi ongelma, ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin varsinainen epidemian hoito.

Liedossa 12.11.2018

Minna Hallanheimo

 Hallanheimo_Minna_12_Lieto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: täi, kihomato, lieto, varhaiskasvatus, ennaltaehkäisy

Täi- ja kihomatolääkitys maksuttomaksi Liedossa

Keskiviikko 14.11.2018 - Minna Hallanheimo

Valtuustoaloite

Jaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan huolen.

"Ammattilaisten selkeänä havaintona päiväkodeista ja kouluista on täi- ja kihomato-ongelman jopa epidemiamainen vahvuus. Ongelma jatkuu pitkään, koska osalla perheistä ei ole varaa ostaa ongelman hoitamiseen tarvittavia aineita. Ehdotukseni on, että neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta perheellä olisi mahdollisuus pyytää maksutta täi- ja kihomato-ongelman hoitamiseen tarvittavat aineet. Tämä muun muassa helpottaisi perheiden rahallista taakkaa, vähentäisi sairauspoissaoloja, lisäisi lasten hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä sekä vähentäisi perheiden kuormitusta ja lasten leimautumista. Näiden tuotteiden jälleenmyynti ei ole käytännössä mahdollista eli väärinkäytöksen mahdollisuuttakaan ei suuresti olisi.  Kokonaishyöty olisi vahva."

Esitän, että Liedossa saisi tulevaisuudessa maksutta täi- ja kihomatojen häätöön tarvittavat pesuaineet ja lääkkeet neuvoloista, kunnallisista päiväkodeista ja kouluterveydenhuollosta. Vaikka Liedossa ei asia vielä olisi ongelma, ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin varsinainen epidemian hoito.

Liedossa 12.11.2018

Minna Hallanheimo

 Hallanheimo_Minna_12_Lieto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: täi, kihomato, lieto, varhaiskasvatus, ennaltaehkäisy

Liedon Keskusta - KD:n valtuustoryhmän puheenvuoro Liedon kunnan talousarvioon 2015 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2016-2017.

Maanantai 17.11.2014 klo 19:35 - Liedon Keskusta - KD:n valtuustoryhmä

Liedon Keskusta - KD:n valtuustoryhmä on tiedostanut koko talousarvioesityksen valmistusprosessin ajan taloustilanteen vakavuuden. Vähintäänkin yhtä kirkkaana ajatuksena mielessämme ovat olleet ne asiat, joiden säilyttämisen puolesta teemme määrätietoisesti työtä. Haluamme kehittää niitä kuntalaisille tärkeitä palveluita, jotka vaikuttavat viihtyvyyteen ja Lieto-kuvaan.


Liedon painopisteenä on vuosien ajan ollut lapsiystävällisyys.
Tällainen profiloituminen ei voi olla lyhytkantoista ja sitä ei voi talousarvioesityksen rakentamisen yhteydessä unohtaa. Tapa, jolla Lieto-kuvaa on systemaattisesti rakennettu, on vaikuttanut siihen, että Lieto on lapsiperheiden keskuudessa suosittu asuinkuntavalinta. Haluamme osaltamme olla edelleen allekirjoittamassa tätä, jopa tässä tiukan talouden tilanteessa.

             
Keskusta - KD:n prioriteettilistalla on korkeimmalla ollut lietolisä. Todellisessa elämässä lietolisällä ON merkitystä lapsiperheelle. Perheen tukemista parhaimmillaan on mahdollistaa lasten hoito omassa kodissa. Toiseksi avoimen päivähoidon säilyttämisen ja kolmanneksi 1. - 2. luokkien koulukuljetusten säilyttämisen olemme kokeneet erittäin tärkeiksi. Kuinka moni meistä aikuisista kävelisi, osana työmatkaansa 3 - 5km bussipysäkille pilkkopimeässä ilman pyörätietä? Tätä emme voisi mitenkään hyväksyä alle 9 - vuotiaan arjeksi; uskomme että ensisijaiset säästökohteet ovat tässä tilanteessa vielä muualla.

Kunnanhallituksen esityksestä poiketen, Liedon aseman terveyspalveluyksikön tulevaisuuden osalta haluamme otettavan aikalisän. Ko. yksikön toiminta jatkuu ennallaan siihen asti, kunnes nyt alueella vuokratiloissa toimivat varhaiskasvatuksen toiminnot on voimassa olevien sopimusten puitteissa mahdollisuus siirtää terveyspalveluista vapautuviin tiloihin. Muutosesitys ei sisällä muutosesitystä vuodelle 2015 sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen toiminnan kokonaisbudjettiin. Liedon sosiaali- ja terveyslautakunta saa näin aikaa pohtia minkälaisia kotiin annettavia palveluita kehitetään mm. kotisairaala- ja mobiilipalveluverkostolla kaikkiin Liedon kyliin.

Emme ole ilman perusteltua syytä halunneet korottaa Liedon veroprosenttia toisena vuonna peräkkäin. Valitettavasti vahvat perustelut tälle on olemassa. Valtionosuus putoaa Liedon osalta siten, että se vastaa Liedossa noin 0,5 veroprosenttia. Tästä syystä hyväksymme 0,5 % veroprosentin nousun.

Liedon Keskusta - KD on koko talousarvioprosessin aikana aktiivisesti tuonut esille sellaisia säästökohteita, jotka pääsääntöisesti koskettavat kuntaorganisaation uudistumista, erityisesti hallinnon tasolla. Edellytämme talousarviovuonna 2015 ja suunnitteluvuosina 2016 - 2017 esille tuomamme hallintouudistusten asteittaista konkretisoimista. Nämä ideamme eivät heikennä millään muotoa lietolaisten palveluja, vaan jopa parantavat.

Hyvä valtuusto, tämä ei tule jäämään viimeiseksi 'tarkan euron' talousarvioksi, vaan tulevinakin vuosina riittää haasteita. Keskusta - KD:n valtuustoryhmä työnsä avuksi kuuntelee tarkkaan kuntalaisia, jotta johtoajatuksena pysyy mielessä se miksi tätä työtä teemme.

Lopuksi, lämmin kiitos virkamiesjohdolle ja kaikille Liedon kunnan työntekijöille hyvästä talousarvion ja -suunnitelman laatimisesta. Kiitos myös hyvästä yhteistyöstä luottamushenkilöiden kesken. Keskusta - KD:n valtuustoryhmän mielestä yhteistyöllä ja ammattitaidolla on saatu aikaan toimiva ja hyväksyttävä talousarvio 2015 ja -suunnitelma 2016-2017, johon ainoan muutoksen ryhmä esittää Liedon aseman terveyspalveluihin aiemmin esitetyllä tavalla.

 

Lieto 17.11.2014

 

Liedon Keskusta – KD:n valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, lieto, Lieto-lisä